Spotifyssa se tulee vastaan lähes päivittäin soittolistoja selatessa, joululista. Kaupan hyllyllä oli suklaapukkeja ja joululimua. Kynttilänvalo hämärässä aamussa ja mandariinin tuoksu, aikamatka lapsuuden jouluihin. Lennot on varattu jo aikoja sitten, eilen tilasin uuden kuusen ja suunnittelin, millaiset joululakanat haluan. Tiedän, olen juuri se hullu joulumuija. 

 

Mietin tänään (oikeastaan jo kuukausi sitten) milloin on ihan virallisesti ok aloittaa joulufiilistelyt? Siis odottaako joku ihan oikeasti sinne joulukuuhun koristeiden kanssa? Viime vuonna tehtiin piparkakkutalo jo marraskuun alussa ja siihen on enää alle kuukausi aikaa. Jos tästä jatkuvasti pimentyvästä vuodenajasta haluaa etsiä jotain hyvää, ei tarvitse miettiä sitä edes kovin kauaa. Jouluvalmistelut, tietysti. Itse haluan aina heti vuodenvaihteen jälkeen korjata joulun pois. Harvoin meillä on edes loppiaiseen asti kuusta, valoja ja koristeita. Vuoden vaihtuessa alkaa aina uusi valon ja kevään odotuksen aika. Siksi aloitan mieluummin ajoissa. On ihan parasta, kun on kaksi paikkaa jotka koristella jouluun. Koti ja mökki. Lähtee muuten vuosi vuodelta enemmän ja enemmän käsistä nuo joulukoristelut. Viime vuonna olimme hieman ennen joulua Jenkeissä Disney Worldissa sekä Wienin joulumarkkinoilla. Arvatkaa vaan, kuinka paljon joulutavaraa sieltä tuli kotiin.. Joulukoristeissa on sekin ihana puoli, että ne kestävät ikuisuuksia eikä niihin koskaan kyllästy.

 

 

Tiedän, että toiset eivät pidä joulusta. Micaelin isä kuuluu itseasiassa heihin ja hän suorastaan inhoaa joulumusiikkia eikä ymmärrä lainkaan koristeita. Ja päätyi sitten kanssani saman katon alle, hah! Niin sitä ollaan oltu monet kerrat yhdessä kuusta hakemassa ja viime vuonna rakennettiin jopa piparkakkutalo. Koska perheessämme on kaksi näin ääripäätä mitä jouluihmisyyteen tulee, olen miettinyt paljon mikä saa ihmisen pitämään joulusta ja mikä ei? En tiedä? Luulen, että ainakin osa on seurausta lapsuudesta ja siitä, miten kotona on joulua vietetty. Ainakin itselläni on joulusta pelkkiä hyviä muistoja ja se oli aina se vuoden kohokohta. Meillä oli paljon koristeita ja valoja sekä lämmin tunnelma niin isän kuin äidin luona sekä isoäideillä. Unelmoin jo lapsena siitä, kuinka saan joskus itse järjestää oman joulun ja vieraat voivat tulla meille. Tottakai nyt myös äitinä joulujen merkitys on vielä erilainen kuin aiemmin, vaikka fiilistelin jouluja ihan täysillä myös yksin asuvana sinkkunakin. Minulla oli joka vuosi aito joulukuusikin, jota sitten yksin loppiaisena pilkoin roskikseen. Joulu tuntui sillonkin aina joululta. Ei siihen tarvita täydellistä jouluaattoa ja runsasta joulupöytää, toki sekin on tietysti osa joulua, vaan joulu on koko se joulun aika, odotus ja se ihana fiilistely.

 

Parasta joulussa on juuri se tunnelma. Sitähän se musiikki, tuoksut ja valot tuovat. Parhaiten joulun tunnelmaan virittäytyykin koristelemalla kotia, keittelemällä glögiä, leipomalla pipareita, katselemalla joululeffoja ja syömällä jouluisia herkkuja. Joululauluista nyt puhumattakaan, Michael Bublè soi autossani varmasti hyvinkin pian. Milloin te aloitatte joulufiilistelyn ja koristelut? Ja milloin on ihan yleisesti ok koristella kuusi? Laittaa ensimmäiset valot? Ostaa ensimmäisen kerran glögiä? Entä vihdoin klikata se vuoden odotetuin soittolista auki.. Ehkä maltan vielä hetken. Ehkä?

 

It’s the most wonderful time of the year.. 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


Hei ihanaa lauantaita ja syksyistä viikonloppua! Lämpötilat alkavat laskea ja monista aurinkoisistakin päivistä huolimatta syksy alkaa tuntua jo ihan oikealta syksyltä. Marraskuun vähäiset aurinkotunnit muistuttavat lähestymisestään pimeän harmaina aamuina ja kesän piristävä valo ja lämpö ovat yhä kauempana.. Vaikka siellä ne odottavat toisella puolella maapalloa paluutaan taas ensi keväänä. Tänä syksynä on ollut helppoa olla positiivinen. Elämä on ollut ihanasti tasapainossa ja vuosi sitten koettujen vaikeuksien jälkeen osaan todellakin arvostaa jokaista tervettä päivää ja päivittäin toistuvia arjen rutiineja. Yhä useamman sosiaalisen median tilit ovat kuitenkin syksyn tullen täyttyneet taas siitä valituksesta, on kylmää, on pimeää, on töitä ja kiirettä eikä mikään ole oikein hyvin. Negatiiviset ajatukset ruokkivat negatiivisuutta ja vaikka tiedän itsekin, ettei sieltä syvästä negatiivisuuden suosta positiivisuuteen kurkottaminen ole todellakaan aina helppoa, yritän aina ajatella kuitenkin niitä positiivisia asioita ja tarttua edes niihin pieniin hyviin hetkiin. Optimismia voi opetella ja negatiivisetkin asiat voi hyväksyä, se tosin vaatii joskus paljonkin työtä.

 

 

Kun kaikki tuntuu menevän huonosti, kannattaa pysähtyä ja kysyä itseltään, miksi kaikki menee huonosti? Onko vain huono päivä, vai onko tilanne jatkunut pidempään? Pitkät negatiiviset jaksot voivat olla masennuksen tai muun sairauden oire. En voi koskaan lakata myös korostamasta hormonien vaikutusta mielialaan, niiden epätasapaino aiheuttaa paljon alakuloa ja ahdistusta. Nykyajan kiireinen elämäntyyli, huono ruokavalio, liikkumattomuus ja muu stressi aiheuttavat paljon muutoksia hormonitoiminnassa. Lisäksi olen varmasti kyllästymiseen asti jankannut ystävälleni hormoniehkäisyn vaikutuksista mielialoihin. Tiesittekö muuten, että stressi ja väärä ruokavalio voivat aiheuttaa naisilla jopa liian aikaisia vaihdevuosia? Yhä useampi yli kolmekymppinen on saanut diagnoosin korkeista FSH-tasoista eli aikaisista vaihdevuosista. Aina tilanne ei välttämättä ole lopullinen, vaan elämäntapamuutoksilla FSH-arvotkin ovat monilla kääntyneet laskuun ja ikävät oireet ovat kadonneet täysin. Siis rennommalla asenteella, liikunnalla ja oikealla ruokavaliolla. Okei, tämä lähti nyt ihan omille raiteilleen, mutta nämä ovat mielenkiintoisia faktoja jotka ovat tulleet esiin nyt monissa keskusteluissa. Monikaan ei niistä tiedä, joten asioista on hyvä julkisesti kirjoittaa ja puhua. No, omaan alakulooni on usein syynä niinkin yksinkertainen asia, kuin liikunnan puute. Liikunta vapauttaa kehossa endorfiineja, eli mielihyvähormoneja ja vähentää kortisolin, eli stressihormonin määrää. Välillä mietin, miten joku voi pysyä aidosti pirteänä ja energisenä ilman liikuntaa?

 

 

Joskus negatiivisuudelle on kuitenkin selkeä syy. Aina sitä ei ymmärrä edes itse. Se voi olla vaikka huonosti voiva ihmissuhde, itselle sopimaton työpaikka tai huonot yöunet. Kaikki ovat niin iso osa elämää, että näiden osa-alueiden on vain oltava kunnossa. Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä muutoksia näihin eikä oikeaa aikaa niille ole koskaan. Tai on, se on juuri nyt, eikä yhtään myöhemmin. Kokosin tähän lauantaiaamuun positiivisia ajatuksia, ehkä näiden voimalla päivästäsi tai vaikka ensi viikosta tulee edes hieman valoisampi. Syksyisestä säästä huolimatta.

 

 

The things we complain about, other people are praying for.

 

Do sharks complain about Monday? No. They’re up early, biting stuff, chasing shit, being scary – reminding everyone they’re fucking shark.

 

You will never regret being kind.

 

If the grass looks greener on the other side.. Stop staring. Stop comparing. Stop complaining. Start watering the grass you’re standing on.

 

People won’t have time for you if you’re always angry or complaining.

 

Things to remember: Kindness is free, everyone’s journey is different, gossiping is toxic, nothing ever stays the same, alone time is good for the soul.

 

Life always offers you a second chance. It’s called tomorrow. 

 

If you don’t like where you are, move. You are not a tree.

 

Your life is getting better and better. Your career and your love life are gonna skyrocket. Good things are coming.

 

Stay kind. It makes you beautiful.

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


Vastuullisuus ja ekologisuus ovat nyt niin isoja trendejä, että olen jopa kuullut monien kyllästyneen niiden vahvaan esillä oloon. Me kolmekymppiset olemmekin vähän hassussa välikädessä tässä, +/- 20-v nuorille on itsestäänselvää ajatella maapalloamme sekä ilmastonmuutosta arjen pienissä teoissa, 40+ ikäluokka taas on nähnyt ja elänyt sen ajan, kun roskat saattoi heittää auton ikkunasta ulos tai upottaa mereen vaikkapa sitten mökiltä roudattu vanha sänky, who cares. Kun luonto-, ympäristö-, ja kierrätysasioita nosti joku esille, tuomittiin heti viherpipertäjäksi. Me olemme eläneet jossain siinä välissä. Joudumme tekemään valinnan jo siinä, ajattelemmeko ympäristöasioita ja ilmastonmuutosta lainkaan, toimimmeko itse ja jos toimimme, niin miten. Itse olen omaksunut pikkuhiljaa tietynlaisia itsestäänselvyyksiä vastuullisuuden puolesta, paljon tekemistä on edelleen enkä todellakaan ole mikään malliesimerkki vastuullisuudesta, mutta pienin askelin parempaa kohti..

 

 

CASE MUOTI JA KAUNEUS Etsin tässä hiljattain itselleni uutta talvitakkia. On ollut ihana huomata, kuinka turkissomisteet vähenevät jatkuvasti. Vaikka ne ovatkin ihanan näköisiä – kyllä, pidän itsekin turkissomisteisista hupuista – on silti vain hyvä asia, että saan suosikkitakkini halutessani myös ilman sitä. Tekoturkis ei juurikaan ole sen eettisempi valinta. Se, että eläin ei suoraan menetä henkeään vaatteesi takia kuten turkistarhalla, hän menettää tekoturkistakkisi takia henkensä jossain muualla ja tekoturkistuotanto kuluttaa paljon enemmän luonnonvaroja. Eettisyys on iso osa vastuullista elämäntapaa. Jos haluat käyttää turkiksia, suosi aitoja, eettisiä turkiksia tai kierrätettyjä versioita. No, se pienistä pörröisistä eläimistä. Vielä isompi ongelma maapallon ja ilmastonmuutoksen kannalta on pikamuoti. En tiedä teistä, mutta itseäni jopa vähän inhottaa katsoa, kuinka suositut somepersoonat kuvaavat stooreihinsa 10 erilaista halpavaateketjun keinokuituasua ja kehottavat seuraajiaan vielä ostamaankin niitä. Kun jokaisessa kuvassa on eri vaatteet, kannustetaan seuraajia shoppaamaan entistä enemmän halpaa pikamuotia, joka lopulta päätyy roskiin. Niin, tiedättehän. Vaatteet joita ei saa enää kirpparillakaan myytyä, päätyvät sekajätteeksi roskiin myös esimerkiksi sieltä UFF:lta ja Fidalta. Tietäisittepä, kuinka paljon tunteja olen käyttänyt asian tutkimiseen, miten keinokuituisia roskiin meneviä vaatteita voisi kierrättää ja hyötykäyttää isossa mittakaavassa.. Suomessa on onneksi tehty jo hienoja oivalluksia ja aloitettu hankkeita tämän ongelman ratkaisemiseksi. Tästä puhutaan vielä isosti.

 

Itse jopa voin paremmin, kun kaapissani ei ole niin paljon vaatteita. Kun aloin ostaa laadukkaita materiaaleja ja ajattomia vaatekappaleita, asukriisit katosivat. Vaatteisiin menee ehkä kerralla enemmän rahaa, mutta paljon harvemmin kuin ennen. Huollan ja korjaan myös paljon vaatteita sen sijaan, että ostaisin heti uutta. Tämä on toki mahdollista vain laadukkaiden materiaalien kohdalla. Akryylineuletta ei pelasteta, villaa ja kashmiria kyllä. Ja on kiva ajatella, että vaatteella on tarina. Että tätä mekkoa käytin siellä, siellä ja siellä. Että se oli päälläni monissa elämän tärkeissä hetkissä, eikä vain kerran yksissä bileissä ja jäi sen jälkeen kaappiin. Kosmetiikassa olen jo vuosia suosinut luonnonkosmetiikkaa, vaikka välillä palaankin synteettisiin kilpakumppaneihin.

 

ONGELMAT Eettisesti tuotettuja vaatteita on vaikea löytää sen näköisinä, että ne miellyttäisivät minua. Miksi niin monet kotimaiset ja vastuullisesti tuotetut vaatteet muistuttavat edelleen niitä muodottomia lastenvaatteita graafisine printteineen? Saa vinkata jos tiedät naisellisia vaatteita valmistavia brändejä! Niitä tekevät kyllä erottuvat edukseen, tässä voisi olla nyt hyvä markkinarako uudelle yrittäjälle..

Luonnonkosmetiikan ongelmat koskevat lähinnä tuotteiden laatua sekä allergisoivia aineita. Ihonhoidossa ja esimerkiksi saippuioissa olen löytänyt monia hyviä luomuversioita, mutta meikeissä synteettisten laatu on liian usein yhä parempi. Ja hei tapaus dödöt! Mikä on oikeasti hyvä ja pitävä luomudeodorantti? Ei ole tullut vastaan. Samoin hiustenhoitotuotteet.. Oma hiuslaatuni ei ainakaan ole toistaiseksi pitänyt luonnonkosmetiikan shampoista ja hoitoaineista, ikävä kyllä.

 

 

CASE RUOKA JA KOTI Vaikka kuinka haluaisin olla eettisistä syistä kasvissyöjä, ja jonkin aikaa olinkin, terveysongelmat ”pakottivat” minut syömään taas lihaa. Toisaalta tämä taas on pakottanut minut tarkastelemaan syömistäni taas entistä enemmän eettisistä näkökulmista. On vastuullisempaa syödä lähellä kotia tuotettua luomulihaa, kuin roudata avokadoja ja soijaa toiselta puolelta maapalloa, näin kärjistetysti. Kasvisruokahype on vienyt syömistämme myös hieman väärään suuntaan, takaisin kohti eineksiä ja puolivalmisteita. Koska mieheni syö edelleen pelkkää kasvisruokaa, meillä on silti paljon kasvisruokapäiviä kotona. Miksun kanssa me herkutellaan lihapullilla aina kun ollaan kaksin. Pyrin ostamaan paljon ruokaa läheltä, painotan sitä nykyään vielä enemmän kuin luomua. Lähiruoka onneksi on usein kuitenkin luonnonmukaisesti tuotettua. Kyllästyin jatkuvaan jääkaapin siivoamiseen, joten olen tietoisesti yrittänyt vähentää myös ruokahävikkiä. Siivoan aina puhtailla, luonnonmukaisilla pesuaineilla ja pesen pyykit luomupesuaineella ja pyykkietikalla. Kuulin myös naapurilta (hahah) että talo jossa asumme, on varsin energiatehokas. Olen alkanut lajitella myös roskia ja kiinnitän nykyään yhä useammin huomiota veden- ja sähkönkulutukseen. Näiden pitäisi olla itsestäänselviä asioita, mutta niin ei ikävä kyllä ole aina ollut.

 

ONGELMAT Siivousaineet, vaikka niin puhtaita, turvallisia ja ekologisia ovatkin, eivät ole kyllä lähellekään kunnon myrkkyjen tehoisia. Toisaalta, siedän ennemmin ei-niin-kiiltäviä astioita kuin että käyttäisin päivittäin myrkkypesuaineita, mutta myönnän, että kesällä suihkin veneen lasipinnoille jotain muuta kuin sitruunaa ja etikkaa. Vastuullinen syöminen sen sijaan on ainakin täällä päin Helsinkiä asuessa todella helppoa, enkä keksi oikeastaan ainuttakaan ongelmaa siihen liittyen, jos terveysongelmia kasvissyönnin osalta ei lasketa.

 

 

Suurimmat synnit vastuullisuuden osalta tulevat ainakin omalla kohdallani matkustamisesta ja liikenteestä. Matkustamista voin kuitenkin yrittää kompensoida valitsemalla aina suoria lentoja ja uusia koneita, käyttäytymällä vastuullisesti perillä kohteessa sekä tekemällä mieluummin pidempiä reissuja harvemmin kuin monta lyhyttä. Siis kuulostaa nyt varmasti monen mielestä kauhealta, mutta en ole lentänyt yli kolmeen kuukauteen mihinkään ja olen siitä jopa vähän ylpeä. Meille se on jo jopa aika pitkä väli olla matkustamatta, mutta Suomessa on ollut ihanaa ja olen tämän osalta ajatellut myös ympäristövaikutuksia. Mieluummin lennetään talvella, sitten kun on ”pakko” päästä aurinkoon. En kuitenkaan edelleenkään jättäisi matkustamatta lentopäästöjen takia ja olen edelleen sitä mieltä, että lentopäästöjen kompensointimaksut eri yrityksille ovat vain sitä taivaspaikan ostamista. Siis todella hienoa jos jossain on oikeasti järjestö, jonka varoista ei mene leijonanosaa sen johdolle vaan sinne, minne niiden sanotaankin menevän.

 

Autolla ajamista yritän vähentää mahdollisimman paljon. Kiireisessä arjessa lapsen kanssa se vain on välttämätöntä, stressi kasvaisi muuten aivan järjettömiin mittasuhteisiin. Toisaalta, en kyllä pääsisi edes töihin ilman autoa joten siitä luopuminen ei tule olemaan vaihtoehto. Kaupungissa yritän liikkua kuitenkin niin paljon kuin mahdollista kävellen, pyörällä ja julkisilla jo hyötyliikunnankin kannalta. Ja vielä joskus hankin sen sähköauton, tosin ongelmattomiahan nekään eivät ole, sillä sähköauton akkujen valmistus kuluttaa valtavasti luonnonvaroja.

 

 

Vastuullisuus ja ekologinen elämäntyyli ei edelleenkään ole kovin helppoa. Monessa asiassa menee yli. Ymmärrettäköön, kyseessä on iso asia joka herättää vahvoja tunteita sekä uutuudenviehätystä. Silti, toisia pitäisi kannustaa ja kunnioittaa heidän hyviä tekojaan, ei dissata niistä huonoista. On tärkeää myös yrittää ymmärtää näitä eri sukupolvien välisiä eroja mitä vastuullisuuteen tulee. Maailmaa ei muuteta paremmaksi negatiivisuudella.

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian