Tänä kesänä ihan ennätysmäärä ihmisiä on tullut juttelemaan mulle mun blogista. Musta on aivan ihanaa saada kasvoja teille siellä toiselle puolella näyttöä ja ihan mahtavaa, että tunnistatte mut oikeassa elämässä. On ollut ihan huippua saada terveisiä, eräänkin lukijani mies välitti daaminsa terveiset, niin siistiä! Nämä kohtaamiset muistuttavat aina tämän työn inhimillisestä puolesta. Kirjoitat ihmisenä ihmisille ja oikeasti vaikutat toisten ihmisten elämään.

 

 

Se on myös yksi syy, miksi haluan pitää kaiken sisältöni mahdollisimman aitona ja rehellisenä. Koska aina on joku, joka näkee sen todellisen Mirvan jossain tuolla ulkona. En voisi täydestä sydämestäni kirjoittaa perhe-elämästäni, en jakaa ajatuksia hyvinvoinnista enkä ilmaista mielipiteitäni, jos ne eivät olisi suoraan omasta elämästäni. Toki on asioita, joita jätän pois somesta täysin, mutta kaikki tuottamani sisältö tänne on kyllä niin suoraa ja rehellistä kuin olla ja voi. Tässä asiassa kritisoin kyllä osaa kollegoistani, sillä on sometilejä joiden sisältö ei todellakaan vastaa kirjoittajansa oikeaa elämää. En tiedä muista, mutta itse ainakin ajattelen että tällaisilla lukijamäärillä on kuitenkin usein jossain joku, joka jotain kautta tunnistaa ja näkee millaista elämää oikeasti elän. Siksi nämä kohtaamiset ovat juurikin ihania, joku näkee oikeasti miten mä elän ja pääsee juttelemaan.

 

 

Muutamat eri ihmiset ovat kysyneet, ärsyttääkö mua jos joku tulee juttelemaan ja puhumaan blogistani. Ei missään nimessä! Välillä saatan olla ihan häkeltynyt, kuten aivan unenpöpperössä lentokentällä, mutta aina positiivisesti yllättynyt. Halusin kirjoittaa tästä siksi, että olisi ihanaa kuulla teistä enemmänkin. Haluaisin kovasti tietää, millaisia ihmisiä siellä ruudun toisella puolella on, miten olette löytäneet blogini ja miksi sitä luette? ♥  PS. Seuraathan mua Instagramissa? Storyn puolella jaan mahdollisimman paljon sitä kaunistelematonta, todellista arkea – ja joskus vähän juhlaakin..

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

 

Terveisiä Kasnäsista! Instagram storyn puolella olenkin kertonut jo meidän muuttuneista lomasuunnitelmista. Alunperin meidän Hankoon lähtö viivästyi tosiaan yli vuorokaudella moottorivian takia ja saatiin pelätä, päästäänkö koko reissuun ollenkaan. Hangossa vikaa korjattiin maanantaista torstai-iltaan, kunnes kaikki oli valmista ja lähdettiin vielä koeajolle mekaanikkojen kanssa. Kaikki meni ihan hyvin, kunnes.. ”Aja takas laituriin..” Voitteko kuvitella, moottoriin ilmestyi UUSI VIKA?! Kaikki ovat olleet niitä kuuluisia pikku vikoja, mutta hankalia korjata. Tämän kokoluokan veneessä on kaksi ihan valtavan kokoista moottoria, jos joku ei tiedä niin niille on siis kokonaan oma ”huone” johon mahtuu seisomaan useampi ihminen. Korjaustyöt ovatkin siis uskomattoman työläitä. Vaikka sitä sanotaan, että veneet ovat aina rikki, ystäväni totesi hyvin ettei näiden hintaluokkien laitteissa pitäisi olla kyllä vikoja. No, on nyt kuitenkin.

 

 

Juuri nyt meidän pitäisi olla matkalla Tukholmaan. Sen sijaan ajoimme eilen vikakoodien ja hälytysten piipatessa Hangon lähelle Kasnäsiin, mekaanikkojen luvatessa että lyhyitä matkoja voi vielä ajaa. Päästiin edes vähän liikkeelle, vaikka Hanko ihana onkin. Viallisen osan saaminen menee alkuviikkoon, siihen vielä korjausaika päälle. Mekaanikot pahoittelivat kovasti ja sanoivat olevansa pahoillaan meidän puolesta. Menee kesäloma pilalle. Mua tää enää naurattaa. Tullaan alkuviikosta pariksi päiväksi käymään kotona ja töissä, se on oikeastaan ainoa takaisku – tuntuu tyhmältä palata ikään kuin tyhjin käsin hetkeksi kotiin. Oon pakannut kuukauden tavarat ja vaatteet tänne veneeseen, nyt vain pieni kassi olalle ja hetkeksi kotiin. Outoa. Toisaalta, pääsen hakemaan läppärin laturin, postit ja kastelemaan kukat. Moikkaamaan mummoa ja äitiä. Ehkä sitten viikon päästä ollaan matkalla Ahvenanmaalle ja Ruotsiin. Ehkä.

 

 

Veneily jos joku opettaa sietämään epävarmuutta. Koskaan ei tiedä mikä on keli ja mikä menee rikki. Viime kesänä olisin kiukutellut ja ahdistunut peruuntuneista suunnitelmista, nyt mennään sinne minne päästään. Kiitän jotain tuolla ylhäällä siitä, että me päästiin edes Hankoon asti. Täälläkin on päässyt vallan hyvin loma- ja saaristomoodiin. Meillä on veneessä tuo Williams (kumivene), joka on ollutkin ahkerassa käytössä nyt kun isolla ei hirveästi liikuta. Eilen ajeltiin sillä Högsåraan lounaalle ja jo kulttimaineeseen nousseille kakkukahveille. Nämä postauksen kuvatkin ovat tuosta idyllisestä maalaissaaresta. En voi kieltää, ettenkö olisi muutamaa vittusaatanaa päästänyt suustani kun kumiveneenkin moottori ylikuumeni matkalla tuonne saareen. Veinkin tänne päästyäni löytämäni neliapilan konehuoneeseen ja taidan polttaa siellä vielä vähän salviaa?

 

 

Miten teidän kesäloma on mennyt? Onko muillakin muuttuneita suunnitelmia vai onko kesäloma ylittänyt kaikki odotukset? Me järjestetään tänään saariolympialaiset ja nautitaan auringosta. Pellavamekossa tarkenee mainiosti ja ensi viikolle lupaa jo todella lämmintä. Ehkä siellä Tukholmassa olis vaan satanut, Ahvenanmaalla tuullut ja matkalla ilmennyt lisää vikoja? Kokeilen nyt silti sitä salviaa, ne mustat pilvet tän purkin yltä on nyt korkea aika karkoittaa. Aurinkoista heinäkuun viikonloppua sulle ja mitä ihaninta kesän jatkoa, pysykäähän positiivisina!

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Vaikka olenkin matkustellut ja viettänyt lomaa silloin tällöin ympäri vuoden, eikä oikeastaan mikään lomani ole ollut 100 % lomaa vailla töitä, on sen varsinaisen kesäloman alkaessa aina se tietty fiilis. Aamulla Instagramin storyssani höpöttelinkin siitä, kuinka kesäloma on aina se the loma. Silloin kun tein useampaa työtä ja opiskelin, kesäloman aloitus tuntui maailman parhaimmalta päivältä. Muistan edelleen eräänkin lomanaloittajaisperjantain ja jopa sen viinin nimen, josta teimme ystäväni kanssa valkkarisangriaa Jääkärinkadulla. Nyt kun työt ovat aivan erilaisia enkä tavallaan koskaan lähde töistä silloin, kun olen konkreettisesti pois työpaikalta, lomatkin tuntuvat erilaisilta. Minulle tämä sopii paremmin kuin hyvin. Mua ei haittaa kesälomallakaan lähettää päivittäin sähköposteja ja olla ikään kuin työorientoitunut aina, olin sitten missä maailmankolkassa tahansa. Toisaalta sen verran kaipaan sitä huoletonta kesäfiilistä ja tunnetta, kun sai tuoda töihin loman alkamisen kunniaksi herkkuja ja jättää sen mahtavaa kesää, aurinkoa ja rusketusraitoja toivottavan kortin jälkeensä, että voisin tällä kesälomalla yrittää hetkeksi ihan täysin irtautua työasioista.

 

 

On suuri etuoikeus saada tehdä työtä, josta pitää ja jota voi tehdä lähes missä tahansa. Saati että on työ, josta ei edes erityisemmin kaipaa lomaa ja johon ei ahdista palata. Loma on kuitenkin aina loma. Koska Micaelin päiväkoti on kiinni koko heinäkuun, aloitamme tänään molemmat kesäloman. Päiväkotiin ja toimistolle palataan vasta elokuussa, aika mieletöntä. Koska kukaan ei kuitenkaan tee töitäni poissaollessani, tiedän ettei koko loma mene kuitenkaan täysin irtautuessa arjesta. Haluan kuitenkin olla mahdollisimman läsnä, mahdollisimman rennosti ja ennen kaikkea tarjota lapselleni ihanan ja ikimuistoisen kesän. Tänään me aloitetaan kesäloma kauan odotetulla Lintsin visiitillä ja luultavasti suurin osa lomasta kuluu saaristossa. Toiveeni olisi lähteä mahdollisimman pian pois Helsingistä ja palata takaisin mahdollisimman myöhään. Joogata rantakallioilla, vaihtaa sali juoksulenkkeihin saariston rannoilla, ruskettua, syödä paljon lähiruokaa, tehdä punkkisyynejä (oikeasti vihaan näitä mutta ne kuuluvat saaristoon), uida päivittäin, kalastaa ja paistaa lettuja. Mä oon onnellisimmillani just noin, ja tuollaisen kesäloman jälkeen jaksaisikin taas palata kaupunkiin ja arkeen. Liiallinen juhliminen, festarit, kaupunkiterassit ja pitkään nukutut aamut ovat asioita, jotka eivät vaan oo mua varten. Jos joku houkuttelisi viikoksi Ibizalle bailaamaan, juoksisin varmaan karkuun.

 

 

Millainen on sun unelmien kesäloma vai ootko kenties pitänyt sen jo? Aivan ihanaa lomaa kaikille tänään lomansa aloittaneille ja jos lomat on lomailtu jo tai sellaista ei ole enää tiedossa, nauttikaa kesäisestä kaupungista joka tapauksessa. Tää aika vuodesta on niin lyhyt, että siitä on pakko ottaa kaikki irti just nyt ♥ PS. Vuosi sitten kirjoitin paljon ajatuksia herättäneen jutun kesäloman varjopuolista, pääset lukemaan sen tästä. Lisäksi suosittu postaus lasten epäreilusta kesälomasta täällä.

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian