Vietettiin helteistä sunnuntaita Naantalin Muumimaailmassa. Puoli kuudelta Muumi-tunnaria laulamaan herännyt lapsi tuntui olevan enemmän innoissaan ”muumilaaksopäivästä” kuin jouluaatosta. Riemu jatkui ystävien kanssa koko päivän, Muumit ovat suuria suosikkeja ja tykkään itse aikuisenakin Muumimaailman konseptista. Simppeliä, luonnonläheistä, liikuntaa ja niitä vanhoja rakkaita satuhahmoja. Aina ei tarvita suuria huvipuistolaitteita, uuden ajan animaatiohahmoja ja virtuaalitodellisuutta. Helteisen muumilaaksopäivän kruunasi vielä pari tuntia meressä ja illalla uutta Muumi-kirjaa lukiessa pieni poika totesikin, että tää oli kesän paras päivä.

 

 

Samat sanat taisin kuulla myös Lintsi-päivän jälkeen kesäloman ensimmäisenä päivänä. Muistatteko kun kirjoitin postauksen epäreilusta kesälomasta? Samaan aikaan kun itse nautimme helteistä veneellä kaiken maailman lelujen ja pelien keskellä, ajattelen vähän väliä heitä, joiden kesälomaan ei syystä tai toisesta kuulu näitä asioita. Tuon postauksen kirjoittamisen jälkeen jäin entistäkin useammin miettimään, miten voisin auttaa konkreettisesti edes yhtä perhettä ja heidän lapsiaan. Että hekin saisivat sen kauan odotetun huvipuisto-, tai muumilaaksopäivän. Tai mitä tahansa tykkäävätkin tehdä.

 

 

On kauheaa tajuta että voi auttaa, mutta kuitenkaan ei voi auttaa kaikkia. Haluaisin tehdä kuitenkin jotain ja siksi ajattelin järjestää täällä blogissa (ilman mitään yhteistyökumppaneita tai muita välikäsiä) arvonnan, jonka voittaja saa liput koko perheelle valitsemaansa huvi-, tai teemapuistoon tai muuhun omaan suosikkiaktiviteettin. Siksi, että voisin edes yhtä lasta auttaa nauttimaan vieläkin enemmän tästä kesästä. Kerro siis kommenttiboksissa mihin ja millä porukalla sinä lähtisit viettämään lasten kesän parasta päivää?

 

Koska en mitenkään voi itse vain valita yhtä, arvon voittajan kaikkien kommentoineiden kesken. Siksi toivonkin, että osallistujat olisivat juuri heitä, jotka eivät itse syystä tai toisesta pysty tarjoamaan lapsille vaikka sitten sitä hauskaa huvipuistopäivää. Suoritan arvonnan elokuun ensimmäinen päivä, joten 31.7. iltaan asti on aikaa osallistua. Muista jättää siis kommenttikenttään sähköpostiosoitteesi (ei tule näkyviin kommentissasi) niin tavoitan sinut henkilökohtaisesti ♥ Ihanaa hellepäivän jatkoa, t. Mirva & Miksu

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

 

Terveisiä Kasnäsista! Instagram storyn puolella olenkin kertonut jo meidän muuttuneista lomasuunnitelmista. Alunperin meidän Hankoon lähtö viivästyi tosiaan yli vuorokaudella moottorivian takia ja saatiin pelätä, päästäänkö koko reissuun ollenkaan. Hangossa vikaa korjattiin maanantaista torstai-iltaan, kunnes kaikki oli valmista ja lähdettiin vielä koeajolle mekaanikkojen kanssa. Kaikki meni ihan hyvin, kunnes.. ”Aja takas laituriin..” Voitteko kuvitella, moottoriin ilmestyi UUSI VIKA?! Kaikki ovat olleet niitä kuuluisia pikku vikoja, mutta hankalia korjata. Tämän kokoluokan veneessä on kaksi ihan valtavan kokoista moottoria, jos joku ei tiedä niin niille on siis kokonaan oma ”huone” johon mahtuu seisomaan useampi ihminen. Korjaustyöt ovatkin siis uskomattoman työläitä. Vaikka sitä sanotaan, että veneet ovat aina rikki, ystäväni totesi hyvin ettei näiden hintaluokkien laitteissa pitäisi olla kyllä vikoja. No, on nyt kuitenkin.

 

 

Juuri nyt meidän pitäisi olla matkalla Tukholmaan. Sen sijaan ajoimme eilen vikakoodien ja hälytysten piipatessa Hangon lähelle Kasnäsiin, mekaanikkojen luvatessa että lyhyitä matkoja voi vielä ajaa. Päästiin edes vähän liikkeelle, vaikka Hanko ihana onkin. Viallisen osan saaminen menee alkuviikkoon, siihen vielä korjausaika päälle. Mekaanikot pahoittelivat kovasti ja sanoivat olevansa pahoillaan meidän puolesta. Menee kesäloma pilalle. Mua tää enää naurattaa. Tullaan alkuviikosta pariksi päiväksi käymään kotona ja töissä, se on oikeastaan ainoa takaisku – tuntuu tyhmältä palata ikään kuin tyhjin käsin hetkeksi kotiin. Oon pakannut kuukauden tavarat ja vaatteet tänne veneeseen, nyt vain pieni kassi olalle ja hetkeksi kotiin. Outoa. Toisaalta, pääsen hakemaan läppärin laturin, postit ja kastelemaan kukat. Moikkaamaan mummoa ja äitiä. Ehkä sitten viikon päästä ollaan matkalla Ahvenanmaalle ja Ruotsiin. Ehkä.

 

 

Veneily jos joku opettaa sietämään epävarmuutta. Koskaan ei tiedä mikä on keli ja mikä menee rikki. Viime kesänä olisin kiukutellut ja ahdistunut peruuntuneista suunnitelmista, nyt mennään sinne minne päästään. Kiitän jotain tuolla ylhäällä siitä, että me päästiin edes Hankoon asti. Täälläkin on päässyt vallan hyvin loma- ja saaristomoodiin. Meillä on veneessä tuo Williams (kumivene), joka on ollutkin ahkerassa käytössä nyt kun isolla ei hirveästi liikuta. Eilen ajeltiin sillä Högsåraan lounaalle ja jo kulttimaineeseen nousseille kakkukahveille. Nämä postauksen kuvatkin ovat tuosta idyllisestä maalaissaaresta. En voi kieltää, ettenkö olisi muutamaa vittusaatanaa päästänyt suustani kun kumiveneenkin moottori ylikuumeni matkalla tuonne saareen. Veinkin tänne päästyäni löytämäni neliapilan konehuoneeseen ja taidan polttaa siellä vielä vähän salviaa?

 

 

Miten teidän kesäloma on mennyt? Onko muillakin muuttuneita suunnitelmia vai onko kesäloma ylittänyt kaikki odotukset? Me järjestetään tänään saariolympialaiset ja nautitaan auringosta. Pellavamekossa tarkenee mainiosti ja ensi viikolle lupaa jo todella lämmintä. Ehkä siellä Tukholmassa olis vaan satanut, Ahvenanmaalla tuullut ja matkalla ilmennyt lisää vikoja? Kokeilen nyt silti sitä salviaa, ne mustat pilvet tän purkin yltä on nyt korkea aika karkoittaa. Aurinkoista heinäkuun viikonloppua sulle ja mitä ihaninta kesän jatkoa, pysykäähän positiivisina!

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


Moni ystävä odottaa vauvaa. Moni on niitä juuri saanut. Itse olin koko ystäväpiirini ensimmäinen ja aika ajoin hyvinkin pihalla kaikesta. Samoin myös toisinaan melko yksinäinen, sillä en ollut ollenkaan sellainen puistohengailija, joka tutustuu salamannopeasti toisiin äiteihin. Eikä vauva-aikana voinut oikein edes mennä puistoilemaan, Micaelkin lähti kävelemään vasta vähän yli vuoden ikäisenä. Nyt kun lapsia on lähellä paljon, on ihan mahtavaa viettää aikaa ystäväperheiden kanssa. Lapset leikkivät keskenään ikäeroista huolimatta enemmän kuin mielellään ja aikuiset saavat samalla vaihtaa rauhassa kuulumisia. Tällä hetkellä on aivan ihanaa olla äiti. Äitiys on opettanut varmasti enemmän kuin mikään muu asia koskaan tulee edes opettamaankaan ja välillä ajattelenkin, että mitä jos olisin nyt raskaana – mitä tekisin toisin?

..Ostaisin Bugaboon vaunut/rattaat. Ja YoYot matkustamiseen! Voi miksei mulla ollut niitä silloin?

..Ja auton, jossa on myös takaovet. Mulla on varmaan joku skolioosia vastaava kieroutuma selässä siitä kääntyilystä, kun köytän lasta takapenkille.

..Etsisin jo raskausaikana paljon enemmän vertaistukea. En mä tiennyt silloin 5 vuotta sitten Facebookin ”Elokuiset 2019” ryhmistä! Kukaan ei ymmärrä äitiä niin hyvin kuin toinen äiti.

..Olisin ajoissa hankintojen kanssa. Meidän lastenhuone valmistui pari viikkoa ennen Micaelin syntymää, remontti oli vielä kesken kun tultiin sairaalasta kotiin. Fiilistelisin pieniä vauvanvaatteita ja ihania vauvatavaroita paljon aiemmin kuin kuukautta ennen.

..Ostaisin vähemmän pieniä vauvanvaatteita. Niiden käyttöikä taisi olla noin viikon.

..Lukisin varmasti vastasyntyneellekin, ”vaikka eihän se vielä mitään ymmärrä”.

..N0udattaisin varmasti paljon tarkemmin kaikkia raskausajan suosituksia (ruokavalio jne), sillä tiedän nyt niin paljon enemmän kaikista riskeistä kuin silloin. Sitä luuli olevansa muka niin kuolematon.

..Ostaisin mieluummin kalliimmalla laadukasta tavaraa ja vaatetta, sillä lastenvaatteissa ja -tarvikkeissa on todella hyvä jälleenmyyntiarvo, mutta vain silloin kun ne ovat ns. ”parempaa” merkkitavaraa. Alesta hankittuna omansa voi helposti saada pois ja joku voi jäädä jopa plussallekin.

..Liikkuisin niin paljon kuin ikinä pystyisin, mutta kevyemmin. Ihan turhaan yritin juosta viimeisten kuukausien aikana, aina sitä käveli pettyneenä kotiin kun ei pystynytkään. Sen sijaan joogaisin, vahvistaisin syviä lihaksia sekä haluaisin uida paljon enemmän kuin silloin oikeasti raskaana ollessani. Jooga on älyttömän hyvä laji raskaanaoleville, se rauhoittaa kehoa ja mieltä ja tuo kaikki on tietenkin yhteydessä suoraan vatsassa kehittyvään lapseen.

..Vetoaisin kerrankin siihen, että en mä voi mä oon raskaana. Kun on ystäväpiirin ainut tuleva nuori äiti, halusi osallistua mahdollisimman paljon kaikkeen ja olla kaikkialla mukana.

..En missään nimessä tekisi remonttia kotona raskausaikana. En missään nimessä.

En voi uskoa, että omasta raskausajasta on jo ihan oikeasti viisi vuotta. Tämän postauksen kuvan otin ystävästäni reilut kaksi vuotta sitten, nyt tuo kummityttö on jo niin vauhdikas ja kovasti puhuva pieni neiti. Ihmeellinen elämä ♥ Mitä sä tekisit toisin, jos olisit nyt raskaana?

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian