En muista, onkohan Suomen kesäkuussa ollut koskaan näin lämmintä ja aurinkoista? Alkukesän helteet ja kuumuus saavat ihmiset ulos rusketuksenkin toivossa. Talven jäljiltä iho on kuitenkin vielä vaalea, mutta UV-indeksi korkea. Ihon suojaaminen auringolta aurinkosuojavoiteilla on juuri nyt ajankohtaista. Samaan aikaan puhutaan kuitenkin kemikaalikuorman vähentämisen tärkeydestä. Onko ratkaisuna luonnonkosmetiikan aurinkovoide? Ne taas vastaavasti tukkivat monen ihoa ja aiheuttavat epäpuhtauksia. Milloin pärjää ilman aurinkosuojaa?

 

Itse suojaan kasvot auringolta aina alkukevään aurinkoisista päivistä alkusyksyyn. Yksinkertaisesti siitä syystä, että iho vanhenee silmissä jo yhdessä kesässä auringon vaikutuksista jos se saa liikaa säteilyä. Haluaisin käyttää luonnonkosmetiikan tuotteita kasvoillani, mutta ikävä kyllä en  ole löytänyt tähän päivään mennessä yhtään tuotetta, joka ei tuntuisi tukkivan ihoa. Jos siis tiedät kasvoille tarkoitetun aurinkovoiteen joka ei tätä tee, ottaisin tuotesuosituksia kiitollisena vastaan. Vartalon ihon suojaan aina alkukesästä sinne juhannuksen tienoille, riippuen kuinka paljon ehdin ruskettua. Ihohan muodostaa oman suojavärinsä kun on oleskellut tarpeeksi auringossa ja tuo suojaväri suojaa sitten jatkossa palamiselta. Toki tässä on syytä käyttää ihan maalaisjärkeä, kaikille ihotyypeille tämä ei sovi vaan osa vaatii aurinkosuojaa jatkuvasti. Koska itse rusketun helposti, en kuormita kehoani ylimääräisillä suojakertoimien kemikaaleilla enää silloin, kun iho on jo hyvin ruskettunut. Kasvojen ohuen ja herkän ihon suojausta kyllä jatkan läpi kesän. Tämä toimii siis Suomen UV-indekseillä, oma ihoni kyllä varmasti palaisi esimerkiksi päiväntasaajalla vielä kuukaudenkin auringonoton jälkeen jos en suojaisi sitä aurinkovoiteilla.

 

 

 

Mikä ihmeen fysikaalinen aurinkosuoja? Aurinkosuojafilttereitä on kahdenlaisia – kemiallisia (eli synteettisiä, ei-luonnonkosmetiikan tuotteita), jotka tunkeutuvat ihon läpi ja muodostavat ns. suojakerroksen joka imee UV-säteilyä itseensä. Fysikaaliset aurinkosuojat (luonnonkosmetiikan puolelta) sisältävät luonnollisia mineraalifilttereitä, jotka heijastavat säteilyn pois ihon pinnalta eivätkä imeydy ihoon. Fysikaaliset aurinkosuojat eivät ole ympäristölle haitallisia, eivätkä ne sisällä kemikaaleja (joiden on sanottu olevan haitallisia jopa hormonitoiminnalle) ja niiden on tutkittu sopivan hyvin myös aivan pienille lapsille. Auringonsäteiltä suojaavat aineet ovat niissä peräisin luonnollisista lähteistä, kuten esimerkiksi maamineraaleista. Ensisijaisesti suosittelenkin valitsemaan aina tällaisen vaihtoehdon, jos mahdollista. Suomen olosuhteissa aurinkosuojavoiteita tosin tulee käytettyä niin vähän, että pääasia kun suojaa ihon millä tahansa tuotteella jos fysikaalista suojaa ei ole saatavissa rantapäivän ajaksi.

 

Näiden fysikaalisten aurinkosuojien ainoana ongelmana on tosin tuo niiden toimintamekanismi, mineraalifilttereiden kertyminen ihon pintaan. Vaikka kuinka kosteutan ihon ennen voiteen levittämistä, kuorin ja pesen sen huolellisesti pois, tällainen aurinkovoide aiheuttaa pieniä epäpuhtauksia. Siksi olen käyttänyt nyt perinteisiä aurinkosuojavoiteita kasvoilleni. Koska haluan välttää mahdollisimman paljon turhia kemikaaleja, alan tosiaan vähentää aurinkosuojavoiteen käyttöä kun iho alkaa tummua ja suosin vartalon iholla kuitenkin enimmäkseen luonnollisia tuotteita. Lapsen ihon kanssa olen nykyään aivan erityisen tarkka, joten hänellä on käytössä nyt vain fysikaalinen aurinkosuoja. Tänä kesänä käytössä ovat Algamariksen ja Whamisan aurinkotuotteet. Vinkatkaa tosiaan teidänkin suosikkeja, myös tavallisten aurinkovoiteiden puolelta.

 

 

 

Onko sitten mitään kikkoja, millä nopeuttaa ruskettumista tai saada pysyvämpi väri? Olen kokeillut luultavasti aivan kaikkea, solariumvoiteista porkkanamehuun. Paras keino pysyvään ja syvään rusketukseen on ihon säännöllinen kuorinta. Ihoa voi kuoria kesällä suihkussa vaikka päivittäin. Kun kuollut pintakerros lähtee pois, iho ruskettuu paremmin ja väri todellakin pysyy eikä irtoa ensimmäiseen karheaan pyyhkeeseen koskiessa. Toki aurinkovoide auttaa kunnon rusketuksen muodostamisessa, sillä se suojaa ihoa palamiselta. Lievästikin palanut iho kuoriutuu ja rusketus lähtee sen mukana hetkessä pois. Spirulina on ainoa ”lisäravinne” joka on tuntunut nopeuttavan ruskettumista, mutta sitäkin saa litkiä kyllä pitkin kesää ja ennaltaehkäisevästikin. Hormonaaliset muutokset vaikuttavat myös ruskettumiseen, sillä esimerkiksi raskausaikana en ruskettunut ollenkaan niin hyvin kuin normaalisti. Ihoni palasi tummumaan takaisin tuohon normaaliin sävyynsä vasta vuosi-pari Micaelin syntymän jälkeen.

 

 

 

Ihoa kannattaa myös kosteuttaa aina auringonoton jälkeen, mielellään ihan tavallisilla vartalovoiteilla, sillä synteettisissä after sun -tuotteissa on usein jopa ihoa kuivattavia ainesosia. Jos käytät vartalovoidetta päivittäin, muista silloin aivan erityisesti huolellinen kuorinta. Toki rusketuksen saa halutessaan myös purkista. Se on ehkä turvallisempi tapa, mutta toisaalta iho rakastaa aurinkoa kun sitä ottaa fiksusti ja turvallisesti. Sääennusteet lupaavat Suomeen aivan uskomattomia kesäkelejä juhannukseksikin, joten aurinkovoide taitaa olla aika ajankohtainen ostos viimeistään nyt. Mä lähden viikonloppuna Espanjan aurinkoon, voi kun tätä lämpöä riittäisi koko heinäkuulle, kun meillä kaikilla on varsinainen kesäloma ♥

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

”Monta kertaa oon kiertänyt auringon, silti kaikki viel edessä on.. ” Oon laulanut itsekseni nyt monta päivää tota biisiä. Toi osuus kertsistä on vaan niin ihana. Se kertoo mun asenteesta elämään, vaikka elänkin yleensä ajatuksella viimeistä päivää, ajattelen silti edessä olevan vielä vaikka mitä. Siinä missä viime syksyn alakulossani pelkäsin usein jotain pahaa tapahtuvan saati sitten kuolemaa, nyt olen löytänyt taas sen mulle tyypillisen elämänilon. Mä olen taas se tyttö, joka ei koskaan kasvanut aikuiseksi ja löydän itseni hassuttelemasta ja haaveilemasta yhtenään milloin mistäkin. Suhtaudun elämään niin paljon kepeämmin kuin pitkään aikaan ja vaikka välillä maailma tuntuukin romahtavan ja mulla on aina silloin tällöin hyvinkin huonoja päiviä, olen ihan yhtä positiivinen ja iloinen kuin se 18-vuotias Mirvakin joka ajatteli että kyllähän ne ylioppilaskirjoitukset läpi menee ja kyllähän se suunta elämälle vielä löytyy. Sillä kaikki on vielä edessä.

 

 

Tää vuodenaika on mun suosikki. Luonto on kauneimmillaan, mikään ei voita tätä vihreyttä, kukkaan puhkeavia omenapuita ja uuden nurmikon tuoksua. Koko kesä on edessä, ajatuskin sai just ihan kylmät väreet. Talvessa on hetkensä, mutta ne kestävät tasan sen hiihtolenkin verran. Elän valosta ja lämmöstä, rakastan tätä. Resepti onnistuneeseen kesään onkin.. 

Älä oleta. Kesästä ei tule kuitenkaan sellainen kuin kuvittelit. Siitä voi tulla niin paljon parempi..

Kun et suunnittele. Tottakai kesän bucket list -jutut täytyy toteuttaa, siksi niille kannattaakin varata aikaa, ettei sitten havahdu elokuun lopussa siihen että taas jäi Mattiksen samppisreissu tekemättä ja telttailu vain haaveeksi. Mutta..

Jätä aikaa spontaaneille asioille. Kesän parhaimmat viikonloput ovat yleensä niitä, joille ei ole suunnitellut mitään tiukkaa aikataulutettua ohjelmaa – on vapaa tekemään mitä vaan ja lähtemään spontaanisti uusiin seikkailuihin. Ihan parasta!

Nimittäin kesällä ei kannata sanoa ei. Vaikka kesä on vasta alkanut, olen löytänyt itseni muun muassa sähköpotkulautailemasta, ex tempore leffasta ekaa kertaa varmaan yli kuuteen vuoteen, ja Tallinnasta lähes suoraan Espanjan reissun jälkeen, vaikka olisi ollut varmaan paljon järkevämpää pysyä kotona pesemässä pyykkiä ja valmistautumassa seuraavaan reissuun. Olen lähtenyt täysin ex spontaanisti viidessä minuutissa lähes suoraan kasvohoidosta veneellä illalliselle ystävien kanssa, asia jota en olisi kuvitellutkaan tekeväni koskaan aiemmin. Ihan parhaita juttuja, alan tästedes kiljaisemaan sen ”Yes, please!” vieläkin useammin tänä kesänä.

 

 

Kaikki on vasta edessä. Nauttikaa tästä ihan täysillä ♥ Ensi viikolla saatte lukea siitä, kuinka pääsin eroon hammaslääkäripelostani. Siis minä, joka vielä marraskuussa itkin hammaslääkärin tuolissa, puoli vuotta myöhemmin jopa nukahdin siihen. Kirjoitan varmasti myös pienet lähtökuulumiset sillä lennän torstaina Nizzaan ja lähden vähän erilaiseen reissuun loppuviikoksi. Niin siistiä! Tulossa on myös kirjasuosituksia tällä kertaa lastenkirjojen osalta sekä kesän treenisuunnitelmia – miten kesällä kannattaa treenata ja mitä jos ei pääse/jaksa lomalla salille mutta haluaisi kuitenkin pysyä timminä koko kesän?

Aikamoista sillisalaattia siis vaihteeksi tulossa, mutta sitähän tää mun blogi on. Aina kehotetaan keskittymään siihen yhteen kapeaan aihepiiriin, mutta en mä tätä nyt oo niin tosissani tekemässä. Mä kirjoitan edelleen blogia vain siksi että mä tykkään tästä. Rakastan kuvata, käsitellä kuvia ja jakaa teille ajatuksia, mielipiteitä ja toivottavasti vähän myös motivaatiota ja tietoa aiheesta kuin aiheesta. Kaupallisuus ja blogin muuttuminen työksi sekoittaa aika ajoin ajatuksia, mutta sanoisin ainakin jokaiselle bloggaajalle vinkiksi – kun inspiraatio loppuu, ajattele että kirjoittaisit niin ettet sinä, eikä kukaan muukaan saisi tästä euron euroa. Sieltä löytyy aitous ja rentous, ja se näkyy toivottavasti lukijoillekin ♥

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


Kuusiviikkoisesta asti maailmalle raahattua lasta ei voi syyttää rohkeuden ja reippauden puutteesta. Omalla hauskalla tavallaan hän osaa sanoa sanoja ainakin viidellä eri kielellä ja ymmärtää neljävuotiaaksi hämmästyttävän paljon eri kulttuureista ja maista. Tuo auringossa kasvanut helposti ruskettuva pieni ihmisen alku on nähnyt maailmaa jo sen verran paljon, etten ole enää laskenut maita pariin vuoteen. Ymmärrän, että aikuiset haluavat joskus omaa aikaa ja olen itsekin matkustanut ilman lasta, mutta ensisijaisesti ottaisi lapsen aina mukaan. Mitä itse muistat lapsuudestasi ensimmäisenä? Mulla ainakin tulee mieleen heti kaikki etelänmatkat äidin tai isän kanssa. Kun palasimme kotiin, pikkuinen kertoi taas aivan innoissaan reissusta. Pitkä viikonloppu tutussa paikassakin voi olla seikkailu. Lapsen kanssa matkustaminen on nykyään niin helppoa, että vähän jopa ihmetellen katson aikaa taaksepäin, sitä kun vielä stressasin reissuun lähdöstä ihan hulluna. Loppujen lopuksi lapsen kanssa voi matkustaa ihan mihin tahansa ja näin isona lapsi on jo mitä mainioin reissukaveri.

Kokemusta on niin arjesta Espanjassa, kaupunkiviikonlopusta Pariisissa museoineen, Aasian suurkaupunkien vilinästä, sairaalareissusta Miamissa kuin ökylomailusta Dubain resorteissa. Ollaan oltu Balilla sadekaudella, roadtripilla Floridassa, nähty Karibian köyhyyttä ja autioita rantoja sekä maattu porealtaassa katolla Bangkokin kattojen yllä. Lapsi otetaan maailmalla todella hyvin vastaan. Matkustaminen on nykyään helppoa ja paljon edullisempaa kuin koskaan aiemmin. Muutamien kalliiden merkkilastenvaatteiden hinnalla lähtee helposti reissuun. Lapsen kannalta matkustaminen on mitä mainioin sijoitus. Ripaus rohkeutta, uteliaisuutta ja seikkailumieltä jokaiseen matkalaukkuun. T. Mirva ja sen paras reissukaveri. Matkustatteko te lasten kanssa ja jos, niin millaisiin kohteisiin? 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian