Mun isä asui Maarianhaminassa. Lupasin, että vielä joku kesä mä tulen omalla veneellä sitten moikkaamaan ja tehdään yhdessä ruokaa. Tässä mä nyt sit oon. Iskä nukahti viimeisen kerran kotiinsa, tästä satamasta kilometrin päähän, 8,5 vuotta sitten. Olis täyttänyt viime tiistaina 66 vuotta. Iskä ei ehtinyt koskaan tavata mun miestä eikä lasta. Tänne hän halusi jäädä, tänne hän jäi.

Mä tulin vähän myöhässä, mutta kyllä suakin sai aina odotella. Mulla ei oo ollut päivääkään sellainen olo, ettet sä ehtinyt nähdä mun perhettä tai mun elämää nyt. Koska musta tuntuu joka päivä siltä, että oot mun mukana kaikkialla. Tänäänkin täällä tekemässä sitä ruokaa. Mä vien tytöt kävelylle ja kävelen sun sinisen talon luo. Sinne missä sä viimeisen kerran laitoit silmät kiinni ja lähdit sinne, missä ei koskaan oo liian kova tuuli ja jossa vene lipuu itsestään laituriin. Ja niin kuin äiti kirjoitti, när livet stannar, vi ses när vågorna vaknar ♥

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria

 


Voisin kirjoittaa tähän vaikka mitä diibadaabaa lapsesta asti jatkuneesta ystävyydestä, yhteen kasvamisesta, yhdessä jaetuista jäätelöistä ja festarireissuista. Joo, on se tosiystävyys varmaan sitäkin. Luin joskus viime vuonna (?) lehtiartikkelin, jossa Krista Kosonen kertoi, että hänelle tosiystävyys on sitä, että vaikka olisi kuinka moraaliton kusipää, ystävä seisoo silti vierellä. Word! Niin viisaita sanoja ja samalla tulin itse käyneeksi läpi mielessäni omat ystäväni – ketkä heistä ovatkaan lopulta niitä tosiystäviä, joiden edessä pystyn olemaan täysin oma itseni, kaikkine virheineni, ilman että pelkäisin heidän kauhistelevan. Tai siinä tapauksessa esittävät todella hyvin.

Olisi hirveää joutua salaamaan jotain omilta ystäviltä. He kun ovat usein niitä ihmisiä, jotka pysyvät elämässämme aina ja joilta voi kysyä neuvoa hankalimmissakin tilanteissa. Heitä, joille voi oikeasti kertoa ihan kaiken. Ei mua kiinnosta ne jaetut jäätelöt tai sama vaatemaku, mua kiinnostaa se, että he pysyvät elämässäni kaikesta huolimatta. Sanotaanko, että ystävän ei tarvitse ymmärtää ihan kaikkea, eikä missään nimessä olla samaa mieltä. Mutta ystävä ymmärtää, miksi ajattelen tai toimin, niin kuin toimin. Varmasti meillä jokaisella on jotain moraalisesti vääriä tekoja tai ajatuksia, joten on onni, että on ihmisiä, kenelle ne voi sanoa ääneen. Jos ystäväni alkaisi arvostella tai tuomitsisi minut, se vaikuttaisi välittömästi väleihimme. Ehkä ystävyyssuhde säilyy, mutta ainakin se muuttaa muotoaan. Ja sitten on heitä, jotka tuntuvat ymmärtävän jokaisen ajatukseni. Ehkä tosiystävät vain tuntevat meidät niin hyvin? Rakas ystäväni Emma sanoikin, että välimatkasta ja harvasta näkemisestä huolimatta olemme toisillemme ystäviä, jotka peittelisivät vaikka murhankin jäljet. Hänen lisäksi elämässäni on vain muutama tällainen ihminen, mutta he ovatkin niitä, joiden uskon pysyvän elämässäni ihan aina.

Minulle on kunnia-asia säilyttää naisten väliset jutut naisten välisinä ja olen aivan hurjan hyvä pitämään salaisuuksia. Jos jotain sovitaan, niin se pitää, enkä todellakaan halua rikkoa ystävän luottamusta koskaan. En tietenkään aina itsekään ymmärrä tai hyväksy kaikkia ystävieni tekoja tai päätöksiä, mutta yritän aina ymmärtää, miksi he toimivat niin. Ja oikeastaan ymmärränkin, tunnen heidät niin hyvin ja ikään kuin tiedän, miten he ajattelevat. Mitä tosiystävyys merkitsee teille? Jos kaveri mokaa, miten suhtaudut siihen? Mikä saa ystävyyden katkeamaan? Kertokaa kaikki tällaiset jutut mulle heti ♥

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


Nyt on kuulkaa maailmankirjat sekaisin. En olisi koskaan uskonut edes maistavani silliä! Yhteistyössä Abban kanssa sain kuitenkin järjestää sillikset, joten pakkohan se oli itsekin osallistua syömiseen. Niin, mitkä ihmeen sillikset? No ihanan rento chillailuhetki hyvän ruoan ja juoman parissa hyvässä seurassa tietenkin. Hyvään ruokaan voit laskea mukaan myös sillit. Sillit ovat sitäpaitsi nykyään trendikästä syötävää ja yhä useamman dagen efter -herkkujen listalla. Äitini tuli pari viikkoa sitten meille viikonlopuksi ja koska itsekin karkasin terassireissulle silliksiä edeltävänä iltana, jouduin pyörtämään kaikki puheeni ja toteamaan, että sillit maistuivat pienessä dagen efterissäkin yllättävän hyvältä. Tykkäsin yhdestä sillistä jopa niin paljon, että ostin sitä uudelleen. Sillit jakavat mielipiteitä, tuntuukin, että joko niistä tykätään ihan hulluna tai ei lainkaan. Luulin kuuluvani tähän viimeiseen joukkoon ja olen aina vältellytkin sillejä kalapöydissä, mutta nyt aloin onneksi ymmärtää tätä monen suurta herkkua.

Me toteutettiin äidin kanssa tällaiset samppanjasillikset. Samppis maistuu paljon paremmalta kesällä viinilasista jäiden kanssa ja sillitkin ovat paljon herkullisempia hyvässä mausteliemessä. Teimme brunssia, johon kuului niin perinteisiä brunssiruokia kuin niitä sillejäkin. Ehkä näistäkin tulee vielä brunssipöytien klassikkoja? Äidin kanssa ruokaa laittaessa on parasta tietty aina hyvä lopputulos (tämä on ihan äidin ansiota), mutta myös visuaalisuus. Äiti on todella visuaalinen ja saa jopa silliannoksistakin kovin kauniita. Vähän mietin, sopiiko samppanjaa kaataa viinilasiin ja heittää jäitä sekaan kuten proseccon kanssa, mutta hei – tervetuloa kesä ja hei hei virallinen etiketti.

Meidän samppanjasillikset aloitettiin aurinkoisissa tunnelmissa terassilla ja pian saimme lisää vieraita kun ystäväni tuli perheensä kanssa visiitille. Abban silliherkut maistuivat heillekin ja katoimme äidin kanssa kesäisen sillispöydän pihalle, johon mahduimme sitten porukalla syömään. Näitä kiireettömiä, tunteja kestäviä chillailuhetkiä osaa arvostaa entistä enemmän, kun on aiemmin tehnyt vuorotyötä, eikä vapaita viikonloppuja ollut joka viikko.

Jos et tunnustaudu sillinystäväksi, mutta haluaisit (ylittää itsesi ja) kokeilla, suosittelen aloittamaan tästä Abban rapumarinoitua silliherkkua. Se on pehmeä ja miedon makuinen, ei lainkaan sillinen, haha. Rapumarinoitu silliherkku oli siis hyvää, mutta vieläkin enemmän tykkäsin Abban kesäversiosta, Inkivääri-limesillistä. Siis täydellinen dagen efter -silli! Tätä tekee oikeasti mieli syödä lisää ja lisää. Ginsilli maistui sekin, tosin vähän rankemmassa dagen efterissä voi tuoda mieleen liiankin hyvin edellisiltana nautitut gt:t.. Mutta sanotaanko, että peittää ainakin sen perinteisen sillin maun.

Tykkäätkö sä silleistä ja jos kyllä, niin millaiset sillikset itse järjestäisit? Kaikkien tätä postausta kommentoineiden kesken arvotaan Abba Sillikset-tuotekassi sekä 20 euron lahjakortti K-ryhmän ruokakauppoihin. Osallistumisaikaa on viikko postauksen julkaisupäivästä eli 13.6.2018 iltaan asti. Jos haluat tuplata mahdollisuutesi, osallistu kilpailuun myös mun Instagramin puolella @mirvannamaria, molemmissa kanavissa arvotaan erikseen voittajat. Arvonnan tarkemmat säännöt löydät täältä.

Yhteistyössä:

Abba &