Jos olet yhtään kiinnostunut taiteesta tai taidehistoriasta, suosittelen lämpimästi lukemaan tai kuuntelemaan Pirkko Kotirinnan tänä vuonna ilmestyneen tietokirjateoksen, Hilma af Klintin arvoitus. Ruotsalainen Hilma af Klint on yksi mystisimmistä, ja nimenomaan juuri sen takia mielenkiintoisimmista, abstrakteista taiteilijoista joka maalasi abstrakteja teoksiaan jo 1900-luvun alussa. Taidehistoria kertoo Hilmasta hyvin vähän, sillä elinaikanaan hän salasi teoksensa ja ne paljastuivat vasta kymmeniä vuosia hänen kuolemansa jälkeen. Taulujensa ja lukuisten kirjoitustensa kautta Hilma af Klint ilmaisi itseään koko maailmalle, tietäen että hänen viestinsä tulevat esille vasta, kun hän on jo mennyt.

Koska tuo rakkaani harrastaa taidetta sekä hänen vanhempansa harrastivat aikanaan taidetta, on meillä ensinnäkin a) paljon tauluja ja b) paljon mielenkiintoisia keskusteluja kotona taiteen ja esimerkiksi näyttelyjen ympärillä. Itse luen nyt myös yhtenä sivuaineena taidehistoriaa yliopistolla, joten taide on tullut luontevaksi osaksi myös omaa elämääni.

 

Taidetta voi harrastaa monin tavoin, mutta taide on myös keino ilmaista itseään. Luova maalaa itse, mutta kuka tahansa meistä voi ilmaista itseään jo sillä, millaista taidetta kotiinsa valitsee. Taiteella tarkoitan tässä kohtaa monien mielestä sitä tunnetuinta taidetta, nimittäin maalauksia. Tauluja.

Ihan jokaisella on mahdollisuus ilmaista itseään taiteen avulla. Seinällä ei tarvitse roikkua Dalia saati Rembrandtia. Taide on ymmärretty väärin silloin, kun oletetaan sen olevan aina kalliita, tunnettuja teoksia Louvren seiniltä. Sellainen taide on varakkaille taiteen kerääjille. Taide on kuitenkin lähtökohtaisesti tarkoitettu kaikille.

Tärkeintä on, että valitsemasi taide, tässä tapauksessa taulut, olivat ne sitten 1800-luvun öljyvärimaalauksia tai kehystettyjä valokuvia, ovat sinun näköisiä.

Taide on osa sisustusta ja nykyisin skandinaavisen sisustuksen määritelmään tuntuu kuuluvan julistetaide. Desenio on ollut pitkään osa tätä skandinaavista sisustustrendiä ja kasvanut sen mukana.

 

Desenion julistevalikoimasta löytyy niin abstrakteja luonnoksia kuin printattuja valokuviakin.

 

Kuten kirjoitin, meillä on kotona seinillä paljon sitä ”oikeaa taidetta” lähinnä historiallisia öljyvärimaalauksia ja grafiikoita. Välillä vaihtelen tauluja, välillä laitan esille julisteita. Suuret ja painavat öljyvärimaalaukset on pakko kiinnittää seinään ja niille onkin porattu muutama paksumpi ruuvi, mutta kuten varmasti monet ovat sisustusjutuistani huomanneet, meillä lojuu usein tauluja lipastojen ja senkkien päällä. Rakastan tauluseiniä, toisiinsa kauniisti sulautuvia kokoelmia. Toimistolla toteutin Desenion julisteista pari vuotta sitten tauluseinän ja se ilahduttaa minua edelleen päivittäin.

Nyt keräsin makuuhuoneeseen muutamia kehystettyjä julisteita suuren senkin päälle. Ranskalaistyyliset abstraktit teokset muistuttavat minua paitsi rakkaasta Ranskasta, myös Hilmasta ja itsensä ilmaisun tärkeydestä. Mustat kehykset yhtenäistävät julisteet ja sitovat kokonaisuuden harmonisesti yhteen.

 

Vink! Deseniolla on muuten Hilma af Klintin printtejä julisteena, yksi on tulossa minullekin mutta mokasin vähän tilauksen kanssa ja se jäi koristani odottamaan uutta toimitusta.

 

 

 

Vasemmalta: Close Up Blossom, Le Jardin No2, Abstract Figures No2, Black Brush Stroke, Fleurs du Jardin No1

 

Syksy on ollut tänä vuonna taas poikkeuksellisen värikäs. Ehkä se johtuu siitä, että olen yrittänyt tietoisesti muuttaa tätä asennettani ja löytää niitä värejä ja ihania asioita inhoamastani vuodenajasta. Luulen sen johtuvan siitä.

 

Mallailin julisteita eri huoneisiin ja nämä värikkäät Le Jardin -kokoelman taulut pääsivät kotitoimistoon. Olin kiinnittämässä pienempää kehystä seinälle, mutta asettelin sen väliaikaisesti pöydälle ja se toimikin siinä niin hyvin, etten ymmärrä mitä edes kuvittelin kun mietin sitä seinään. Sen sijaan isompi Le Jardin pääsi keskelle ”seinäpeiliä” ja se näyttää siinä siltä, että tulee olemaan tuolla seinällä vielä pitkään.

Ne näyttävät siltä, kuin ne olisivat olleet siinä aina.

 

Värikkäät kuvat vievät ajatukset lämpimään Etelä-Ranskaan silloinkin, kun syksyn lehdet ovat pudonneet puista.

 

Samalla testailin kuitenkin mustavalkoisia abstrakteja työpisteen ympärille ja totesin niidenkin olevan aika kivoja. Tämä on edullisessa julistetaiteessa parasta. Voit vaihtaa kevyen kehyksen paikkaa helposti ja jos haluat tilata uusia kuvia, säilyvät laadukkaat puukehykset kuitenkin hyvinä ja voit vain vaihtaa kuvaa. Julisteita voi säilyttää näppärästi paketin mukana tulevassa rullassa. joten niitä voi vaihdella halutessaan ihan vaikka vuodenaikojen mukaan.

 

Koska kehykset ovat kevyitä (tuota isoa 70x100cm lukuunottamatta) näitä ei tarvitse välttämättä kiinnittää seinään taulukoukuilla tai ruuveilla. Monissa rautakaupoissa tai vastaavissa myydään taulujen kiinnittämiseen tarkoitettua ”tarraa” eli toinen puoli kiinnitetään seinään, toinen kehykseen. Kiinnitys vastakappaleeseen tapahtuu nimenomaan tarralla, ei liimalla, joten kehyksiä voi helposti siirrellä ja vaihdella. Ainakin omat julistetauluni ovat pysyneet kauniisti tauluseinällä niiden avulla jo kaksi vuotta, joten uskallan liputtaa kestävyyden puolesta.

 

 

Mitä sinä ajattelet taiteesta? Tai mitä ajattelet julistetauluista? Minusta ne ovat helppo ja edullinen keino ilmaista itseään ja mahdollisuus tuoda kotiin ripaus enemmän sinua.

Paljon erilaisia julisteita ja kehyksiä, mukaan lukien ne Hilma af Klintin printit, löydät täältä.


 

”He’s all I want, just for me, underneath my Christmas tree. I’ll be waiting here, Santa that’s my only wish this year..”

 

 

Olen hyräillyt tuota ja monta muutakin joululaulua viime päivinä koristellessani kuusta. Ensimmäinen vuosi, kun oma roolini jäi lähinnä neuvonantajan ja niiden ”vaikeiden lasikoristeiden” ripustajan osaan. Tämän vuoden joulukuusi muistuttaa hyvin pitkälti tätä viime vuoden kuusta. Se oli hieman vaaleanpunaisempi mutta niin oli silloinen kotikin. Luminen kuusi on nyt toista vuotta käytössä ja yhtä nätti ja hyvässä kunnossa kuin viime joulunakin. Kun sen säilyttää oikein, kuusi palvelee varmasti jopa vuosikymmenen. Edellisen kuusen toin toimistolle viime vuonna. Kuten moni läheisistäni tietääkin, olen se hullu joulukuusimuija joka aivan mahdottomasti rakastaa kuusia ja niiden koristelua. Innostus on tarttunut myös Miksuunkin ja oli ihana koristella vihdoin kuusi oikeasti yhdessä. Muistan ne päiväuniajat ja illat nukkumaanmenon jälkeen, jolloin itse koristelin kuusen toivoen, ettei se lastenhuoneessa voimia keräävä pikku tuholainen saisi kovinkaan montaa lasipalloa rikottua. Aikanaanhan juuri Miksun takia vaihdoin kuusen tekokuuseen, sillä aito kuusi oli hänen kanssaan aika.. Hasardi.

 

Luminen kuusi on ollut kuitenkin niin ihana (ja sen käyttöikä niin ihanan pitkä) ettei paluuta vanhaan enää ole. Jos saisimme talvisemmat kelit, innostuisin ehkä hankkimaan aidon kuusen ulko-ovelle, se olisi ihana. Jos olisimme joulun kotona, toisin ehdottomasti oikean kuusen sisään nyt kun sille olisi tilaakin esimerkiksi yläkerran olohuoneessa. Niin hullu joulukuusimuija olenkin, että varmasti vielä jonain vuonna meillä on sisällä kaksi kuusta jos tilaa vain löytyy. Kuusi tuo ihanaa tunnelmaa, iltaisin en pidä edes olohuoneessa muita valoja kuin kuusenvalot, pöydillä olevat valosarjat sekä ikkunatähdet.

 

 

 

Mirvan joulukuusi on perinteisesti täynnä. Mulla on tälläkin hetkellä vielä yksi pieni kassillinen palloja ja mietin laitanko ne vielä joihinkin oksiin jos löytyy vapaita vai kenties lasimaljakkoon. Joka ikisellä kuusenkoristeella on tosiaan oma tarina, joka on jotenkin aivan ihana ajatus. Vaaleanpunaisia palloja eri kuoseissa on eniten, mutta niilläkin seteillä on tarinansa. Muistan edelleen, kun hammasleikkauksen jälkeen harhailin naama turvonneena katsomaan perheen kanssa Stockan jouluikkunaa ja raahasin niitä kaksin käsin kotiin. Disney-koristeet ovat Orlandon Disney Worldista ja muistuttavat tuosta ihanasta matkasta aina, kun katson niitä. Moni koriste onkin hankittu ulkomailta – Jenkeistä, Dubain joulukoristetaivaasta, Wienin joulumarkkinoilta tai Pariisin kujilta.. Osa on kulkenut mukanani ensimmäisestä asunnostani lähtien, yli vuosikymmenen ajan. Osa muistuttaa niistäkin kodeista, joihin en koskaan haluaisi palata. Koirille on omat pallot ja Miksu saa joka joulu valita oman uuden koristeen.

 

Kuusen alla myös perinteisesti majailee yksi elävä nelijalkainen, jonka voi ainakin yhdestä näistä kuvista bongata. 

 

 

 

Näissä tunnelmissa meillä odotetaan joulua uudessa kodissa. Milloin te laitatte muuten yleensä kuusen? Ajattelin että olen tänä vuonna jotenkin erityisen ajoissa, mutta kun katsoin vanhoja kuvia, olin viime vuonna ihan samaan aikaan liikkeellä kuusijuttujen kanssa. Jotenkin nämä lämpimät ilmat kai sekoittavat ajantajun ja unohdan, että jouluun on todellakin vain reilu kuukausi aikaa. Tänään on ohjelmassa piparkakkutalon rakennusta ja alakerran remontin valmistumisen fiilistelyä. Vihdoin saa vain olla ja nauttia!

 

Olisipa ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian

Sisustustilini löydät sieltä @ourhometour


 

Uuden kodin sisustamiseen toi omat haasteensa tila. Jota on siis niin paljon verrattuna edelliseen asuntoon, että sen täyttäminen samoilla huonekaluilla ei onnistu ilman hallimaista fiilistä. Talossa on kaksi olohuonetta, sillä yläkerran aulatila on samankokoinen kuin alakerran olohuone, joten sohvaostoksia oli tehtävä enemmänkin. Inhoan muuten sanaa arkiolohuone vähintään yhtä paljon kuin ruuhkavuosia tai kuraeteistä. Mutta kuvaavahan se on, päätettiin nimittäin tehdä yläkerran olohuoneesta se tila, jossa vietetään aikaa telkkarin ja läppäreiden kanssa ja alakertaan tulee vain niin ikään seurustelutila keittiön ja ruokailuhuoneen yhteyteen. Oikein ”päätettiin” eli minä päätin.

 

 

Meidän edellinen valkoinen sohva tulee muuten myyntiin, joten jos olet kiinnostunut valkoisesta kulmadivaanisohvasta niin laita viestiä, myyn sen tosi edullisesti. Kuvia siitä löydät Home -kategorian alta täältä blogista. Valkoinen nahkasekoitesohva on ollut ihana ja helppohoitoinen lapsen ja koirien kanssa, mutta uuteen kotiin halusin samettisohvat, sillä talon tyyli on niin erilainen ja olen muutenkin ihan hulluna samettiin sisustuksessa. Olohuoneet ovat sen verran isoja, että haluan niihin mieluummin kaksi erillistä sohvaa sekä nojatuolit kuin yhden ison kulmasohvan.

 

Keskimmäisestä kerroksesta tullaan sisään taloon. Siinä on eteinen, vaatesäilytystila, keittiö, ruokailuhuone ja se seurusteluun tarkoitettu olohuone. Siihen valitsin Riviera Maisonilta beiget samettisohvat, joista toinen näkyykin tuossa kuvassa. Sokkona, joten katsotaan mitä sieltä tulee kun tavarat saapuvat. Yläkerran sohvaryhmä television ympärille tulee HT Collectionin Air-sarjasta, joka onkin yksi ainoista niin ikään moderneista huonekaluista joita meille tulee. Stailaan sen kuitenkin sopimaan talon muuhun tyyliin tyynyillä, matolla ja muilla tekstiileillä. Sohvien ja rahien pinnat tulevat olemaan samettisen kiiltävät ja väri tammiparkettiin sopiva beige. Heräteostos Turun reissulta, mutta kiva suosia kotimaista ja Air-sohvat ovat siivouksen kannalta aika ihanteelliset. Voisinpa näyttää jo kuvia valmiista lopputuloksesta! 

 

Haluaisin kuulla teiltä kokemuksia, miten kaksi olohuonetta on saatu toimivaksi ratkaisuksi? Tuleeko toisessa vietettyä aikaa ollenkaan? Olisiko molempiin pitänyt kuitenkin hankkia telkkarit? Hassua, mutta en vaan yhtään osaa vieläkään kuvitella asuvani talossa.. Veneessä asuminen alkaa pikkuhiljaa kyllästyttää ja ihan riemusta kiljuen varasin tänään ensi viikolle hotellin Helsingistä. En ole yli kymmeneen vuoteen ollut näin pitkään pois Helsingistä, en ole käynyt siellä kuukauteen. Laitan tänne remonttikuvia kun pääsen talolle. Sain eilen kuulla että keittiö myöhästyy vähän, mutta eipä kyllä yllättänyt yhtään. Aina jotain. Jos lattiat, listoitukset, maalaus, portaat ja eräs ikkunatyö saadaan tehtyä kuitenkin ajoissa, yritetään luultavasti saada tavarat sisään. Keittiö tulee kun tulee, italialaisittain sitten aikanaan. Viikonloppu starttasi 1,2 kilometrin uinnilla ja tänään vuorossa perinteiset ÅSS:n rapujuhlat. Sunnuntaina kotisatamaan Hankoon!

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian

 


 

Rockin’ around, the Christmas tree.. Have a Happy Holiday!

 

 

Pinkkiä, kultaista, kimalletta, lunta, korkokenkiä, muistoja maailmalta, luistimia, eläimiä ja leikkisiä piirroshahmoja. Siinä se nyt on. Minun näköiseni joulukuusi. En ole se minimalistisen, skandinaavisen ja koruttoman joulun kannattaja ollenkaan. Niin että mieluummin överit kun vajarit. Ostin Hollannista kaksi joulukuusta, vihreän ja tämän lumisemman. Toinen lähtee Lappiin, tämä tuli kaunistamaan kotiamme jo marraskuun puolivälissä. Sen koristeluun meni aikaa ehkä neljä tuntia, oksilta löytyy nimittäin kolme kassillista kuusenkoristeita.

 

Olen aina ollut vähän joulukuusihullu ja joka ikinen kuusenkoriste muistuttaa minua jostain. Olen ostanut niitä paljon vuosien varrella maailmalta, jolloin ne ovat ihania matkamuistoja. Osa muistuttaa kivasta perjantai-iltapäivästä jouluostoksilla, osa leikkauksen jälkeisistä päivistä kotona, osa pääsykoepäivästä kohta kymmenen vuoden takaa. Jotain olen saanut lahjaksi ja perinteisesti joka joulu Micael saa valita yhden (tai vähän useammankin) koristeen. On siellä myös itse tehtyjäkin koristeita. Tykkään, että tavaroilla on tarina, miksei myös kuusenkoristeilla.

 

 

Rakastan aitoa kuusta, sen tuoksua ja tunnelmaa joka muistuttaa kaikista lapsuuden jouluista. Haluan kuitenkin nauttia kuusen kauneudesta niin pitkään, ettei aito joulukuusi ole meille paras vaihtoehto. Edes mökille, siellä kuusen paikka on niin keskellä kaikkea liikennettä mökissä, että neulaset olisivat sekunneissa sukkien pohjissa ja chihujen tassuissa. Ulos haluaisin kyllä käydä hakemassa sen aidon kuusen nyt kun ollaan tänä vuonna Lapissa niin pitkään. Ehkä kaadan sen itse! Sen kun näkis, aina oon sitä suunnitellut mutta syvä hanki on saanut menemään autolla kaupan pihaan..

 

Vaikka nämä lumiset kuuset ovat kauniita, olen kuitenkin enemmän sen perinteisen vihreän kannattaja. Lappiin tulee tosiaan tänä vuonna vihreä kuusi, jota koristavat jouluiset punaiset pallot ja nauhat. Kotiin olen luonut tällaisen vaaleanpunaisen prinsessajoulun, mökillä haluan pitää ennemminkin kiinni perinteisistä joulun sävyistä. Kiroan varmaan kahta kuusta sitten joulun jälkeen, se joulun pois laittaminen kun on niin ärsyttävää puuhaa. Mutta on tää tunnelma sen arvoista, ehdottomasti.

 

 

Millaisia joulukuusia teillä on? Iskeekö jenkkiläinen överityyli vai suositteko minimalismia joulunakin?

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Hei kodin ja kotitöiden ystävät! Bongasin ihanan Marian blogista tämän Karoliinalta alunperin lähtöisin olevan blogihaasteen, ja mietin sitä itseasiassa useamman päivän ihan mielessäni ennen kuin päätin tarttua siihen itse. Ajattelen tällaisia juttuja nimittäin kotona todella usein, miten usein lakanat tai käsipyyhkeet pitäisi vaihtaa ja kenellä oikeastaan on edes  oikea vastaus tällaisiin, martoilla? Heh, siksi on ollutkin hauska lukea muiden tottumuksia, nämä kuinka usein -kysymykset kun liittyvät suurimmaksi osaksi nimenomaan kotiin ja kotitöihin.. Ja mikäs sen helpompaa sunnuntaina, hullun pyykkimuijan työpäivänä, vastailla näihin sitten itsekin. Jos tiedät muuten jotain ”yleispäteviä” ohjeita näihin niin huikkaa kommenttiboksissa.

 

 

KUINKA USEIN..

Vaihdat lakanat? Riippuu tietysti siitä olemmeko olleet kotona vai reissussa, yleensä viikon tai maksimissaan kahden viikon välein.

Vaihdat pyyhkeet? Käsipyyhkeet ja keittiöpyyhkeen kerran viikossa, kylpypyyhkeet kahden viikon välein.

Peset hiukset? 2-3 kertaa viikossa, jos käyn uimassa niin kolme.

Soitat isälle/äidille? Isälle en ole soittanut kohta kymmeneen vuoteen, puhelinnumeroa en ole kyllä edelleenkään poistanut. Iskä soitti mulle melkein joka päivä, jos ajattelinkin että nyt soitan sille niin puhelin yleensä siinä kohtaa jo soi. Äidille soitan päivittäin, jos en jostain syystä soita, olen laittanut vähintään viestiä. Me pidetään todella paljon yhteyttä.

Näet vanhempiasi? Äitiä varmaan keskimäärin kerran kahdessa viikossa jos lasketaan kaikki yhdessä vietetty aika. Toivon että vielä joskus äiti muuttaisi tähän ihan lähelle ♥

Käyt leffassa? Todella, todella harvoin. Viimeksi käytiin keväällä katsomassa ex tempore lastenleffa, sitä edeltävästä kerrasta oli vuosia.

Föönaat hiukset? Yleensä jokaisen pesun jälkeen. Kiharran hiukset muutenkin pesun jälkeen usein iltaisin Dysonin Airwrapilla, jolloin ne täytyy kuivata vain puoliksi ja kiharrin hoitaa loput.

 

 

Putsaat lattiakaivot? Siis nykyään todella harvoin, ehkä kerran kahdessa vuodessa? Apua. Silloin kun omistin vielä mustan ja megapitkän tukan, lattiakaivoa sai putsata vähän väliä. Moni mieltää tän miesten hommaksi mutta mulle se on siivousta siinä missä muutkin kotityöt.

Käyt metsässä? Helsingissä valitettavan harvoin. Kerran kuussa ehkä? Kesällä tietysti paljon enemmän kun tulee oltua saaristossa, rakastan metsää ja sen rauhoittavaa vaikutusta kehoon ja mieleen. Meidän lähellä on vain kaunista merenrantaa, muttei metsää niin arkisin metsäretket jäävät ikävä kyllä tekemättä.

Käyt suihkussa? Ihan joka ilta. Mähän en voi mennä kotona nukkumaan jos en ole käynyt suihkussa. Puhtaana puhtaisiin lakanoihin on niin ihanaa kömpiä.. En voisi kuvitellakaan päivää, etten kävisi suihkussa. Paitsi kerran keuhkokuumeessa ollessani yksin kotona, en käynyt neljään päivään suihkussa. Kertoo siitä, miten kipeä oikeasti olin.

Sanot läheisille, että rakastat heitä? No ihan joka päivä, tietysti ♥

Tarkistat kuivakaapin sisällön? No en tarkista kyllä ikinä ja tästä syystä meiltä löytyykin ehkä 10 pussia jauhoja, 5 pakettia riisiä, varmaan 20 erilaista avattua pastapakkausta ja kahvi ja puuro ovat niitä, mitkä loppuvat ennen kuin muistan ostaa uutta.

Luuttuat lattiat? Nykyään aika harvoin, ennen pesin ihan joka viikko. Siivoojat (kai) pesevät ne, mutta ostin syksyllä mun unelmieni siivousvälineen valkoiselle mikrosementtilattialle, nimittäin taikasienimopin! Shine, shine.. Todella suuri suositus siivousfriikeille, tosin en muista enkä ehdi käyttää sitä kuin noin kerran kuussa jos sitäkään.

Peset vessan? Nykyään aina tarvittaessa, eli silloin kun se näyttää pölyiseltä/likaiselta. Siivoojat pesevät sen kunnolla kerran viikossa, mutta yleensä putsaan itse hanat, peilit, vessanpöntön ja ovenkahvat viikottain sellaisena pikasiivouksena. Silloin kun meillä ei ollut siivoojia, niin kerran viikossa kunnon kylpyhuoneen tehosiivous.

Puhdistat liesituulettimen? Hahahaa, siis en ikinä! Nyt muistinkin että lupasin meidän keittiökauppiaalle pitää lieskarista huolta, tuo on nyt ollut tuossa reilun vuoden joten ehkä ensi viikolla. Ehkä?

Syöt noutoruokaa? Siis aivan liian usein! Kerran-pari viikossa varmaan tilataan kotiin ruokaa edelleen, vaikka olen yrittänyt vähentää ja tehdä mahdollisimman paljon itse.

 

 

Riitelet suhteessa? Siis jollain tasolla varmaan lähes päivittäin.. Ollaan aika äkkipikaisia ja sanotaan suoraan kyllä jos joku ärsyttää. Inhoan yli kaiken sitä, ettei kerro mikä painaa mieltä ja jättää toisen arvailemaan. Ehkä yksi helpoimmista keinoista myrkyttää pidempikin parisuhde. Aina pitää puhua ja sanoa, aina. Vaikka tulisi riita.

Sheivaat? Sääret oikeastaan aina kun käyn suihkussa, paitsi salilla ja uimahallissa.

Vaihdat hammasharjan? Mulla ei ole tähän mitään tarkkaa väliä, sitten kun se hammasharjan pää alkaa näyttää siltä ettei se ole enää uusi. Käytän siis pelkkää sähköhammasharjaa, tavallinen ei tunnu pesevän hampaita enää ollenkaan sähkiksen jälkeen.

Käyt kirjastossa? Suurin piirtein kerran kuussa.

Peset peitot ja tyynyt? Tyynyjä useammin, ehkä neljästi vuodessa? Peitto on niin valtavan kokoinen, että sen pesun voi tehdä oikeastaan vain kerran vuodessa kesällä, sillä sitä ei saa mahtumaan kuivausrumpuun millään joten se on tuuletettava ulkona.

Syöt herkkuja? Terveellisiä herkkuja viikottain, karkkia/suklaata tms todella harvoin. Jos jossain on tarjolla niin silloin saatan närkkiä vähän, en koskaan osta itse. Olin ennen todella pahassa sokerikoukussa ja nykyään ei tee oikeastaan koskaan mieli mitään makeaa. Sipsejä ja popcorneja suorastaan inhoan. Monipuolinen ravitseva ruokavalio sekä tarpeeksi suuri määrä ruokaa sai minut pääsemään eroon sokeririippuvuudesta ja makeanhimosta.

Soitat anopille? Ehdin tavata anoppini vain kolmesti (?) ennen hänen kuolemaansa, joten ikävä kyllä en voi soitella.

Peset rintsikat? Hmm.. Urheilurintsikat joka käyttökerran jälkeen, tavalliset ehkä 3-4 kerran jälkeen?

Leivot? Vaihdellen, joskus on kausia että saatan leipoa monta kertaa viikossa. Joskus menee kuukausi etten tee mitään. Rakastan raakaleivonnaisia ja erilaisia kakkuja. Sämpylöitä pitäisi tehdä paljon useammin..

Siivoat jääkaapin? Silloin tällöin kun sinne ei enää mahdu mitään.. Mun pahe, se on aina ihan täynnä kaikkea vanhaa, kunnes raivaan sen lähes tyhjäksi ja ostan taas uutta.

Käyt puntarilla? En käy juuri koskaan, välillä jos huomaan jossain vaa’an, saatan mielenkiinnosta katsoa mitähän se näyttää. Kun aloin treenata enemmän salilla, paino vain nousi. Ennen tuijotin pakkomielteisesti vaakaa useamman kerran päivässä, ehkä se kiintiö on täynnä. Peili kertoo niin paljon enemmän.

Syöt irtokarkkeja? En oikeastaan koskaan.

Vierailet isovanhempiesi luona? Mulla on enää isoäidit jäljellä. Vaihdellen, riippuu niin paljon kaikista kiireistä. Isovanhempani asuvat molemmat yli 100 kilometrin päässä meistä paikkakunnalla, missä minulla ei ole enää oikeastaan mitään muuta asiaa, niin tulee käytyä valitettavan harvoin. Yritän kuitenkin aina pyhät, syntymäpäivät jne muistaa. Tänä vuonna olen nähnytkin ihanan paljon mummoa ja mammaa, se vain vaatii tsemppausta ja järjestelyjä. Me ollaan niin valtavan kiireisiä, että olisi ihanaa jos isovanhemmat olisivat lähellä. Kun asuin lähellä isäni äitiä, kävin siellä useamman kerran viikossa. Niin rakkaita molemmat ♥ Täytyykin huomenna soittaa ja kysellä kuulumisia.

Peset pyykkiä? Nykyään onneksi ehkä joka toinen päivä, ennen joka päivä vähintään kerran kun Micael oli pienempi.

Imuroit kotisi? Ehkä kerran-pari viikossa Dysonin varsi-imurilla keittiön muruja ja eteisen hiekkoja. Siivoojat imuroivat kerran viikossa kunnolla. Kun asuin yksin, imuroin joka päivä asuntoni.

Perheessä kinataan vaatetuksesta? Miksun kanssa lähes joka aamu. Yhtä temperamenttinen kuin äitinsäkin.

Käyt hammaslääkärissä? Nyt Invisalign-hoidon aikana melkein kerran kuussa. Muuten kerran vuodessa tarkastus + hampaiden puhdistus.

 

 

Käyt kaupassa? Joka ikinen päivä, inhoan kaupassa käyntiä ja ehkä juuri siksi käyn siellä päivittäin kun en siedä sitä pyörimistä kovinkaan pitkään.

Peset ikkunat? Kahdesti vuodessa tilaan ikkunanpesun.. Terassin lasiovia pesen kesällä toisinaan viikottain.

Vaihdat sukat? Jokaisen käyttökerran jälkeen.

Olet eri mieltä miehen kanssa? No ihan päivittäin aina jostain asiasta.

Ostat uusia vaatteita? Varmaan pari kertaa kuussa jotain jos kaikki lasketaan yhteen. Joskus voi mennä kuukausi-pari etten osta mitään, sitten taas saatan joka viikko löytää jonkun kivan jutun.

Olet tehnyt raskaustestin? En kyllä montaa kertaa. Kokemuksesta tiedän nyt, että kyllä sen sitten vain tietää, kun on oikeasti raskaana.

Tarkistat toimiiko palovaroitin? No en kyllä ikinä. Luotan niihin pattereihin ja meillä on lisäksi joku taloyhtiön hoitama palovaroitin jota he sitten säännöllisesti ylläpitävät.

 

 

Peset autosi? No en ikinä. Siis pelkään kuollakseni autopesuja mihin ajetaan auto itse, siis silloin jos olen yksin.  Maco tai äiti pesee mun auton aina silloin kun saan hermoromahduksen kun se on niin likainen. Kyllä, täytin tänä vuonna kolmekymmentä vuotta. Ehkä kerran vuodessa muistan jättää sen Stockan parkkihallin autopesuun. Sen jälkeen se on kuin uusi!

Käyt läpi vaatekaapit ja muut kaapit? Olen karsinut sen verran paljon tavaraa pois, että kaikilla on nykyään paikkansa ja vaatekaapit ovat suhteellisen hyvässä järjestyksessä. Siksi niitä ei tarvitse erikseen juurikaan käydä läpi. Kesän ja talven kynnyksellä ehkä vähän yritän tehdä inventaariota, mitä kannattaisi myydä ja lahjoittaa pois. Keittiöremontin aikaan keittiön kaapit tuli raivattua tyhjiksi, teki muuten hyvää. Kylpyhuoneen kosmetiikkakaapit käyn noin kerran vuodessa läpi, mihin voi muuten lahjoittaa todella hyviä kosmetiikkatuotteita joita on kuitenkin vähän käytetty, mutta niitä ei vain ehdi käyttää loppuun ennen niiden vanhenemista? Mulla on niitä paljon.

Siivoat lääkekaapin? En ole koskenut siihen pitkään aikaan, ei olla juurikaan tarvittu lääkkeitä. Ennen meillä oli aivan valtava apteekki suorastaan, nykyään vain perus flunssajuttuja joita ostan sitten sitä mukaa lisää, kun ne vanhenevat. Suutarin lapsella ei ehkä ole kenkiä, sairaanhoitajan lääkekaappi on sen sijaan todella hyvällä mallilla.

Puhdistat hiukset harjasta? Jokaisen käytön jälkeen, en tykkää yhtään laittaa kylppärin laatikkoon harjaa, jossa on pitkiä hiuksia, hyi.

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian