18 marraskuu 2020 Luminen joulukuusi, jossa jokaisella koristeella on tarina
”He’s all I want, just for me, underneath my Christmas tree. I’ll be waiting here, Santa that’s my only wish this year..”
Olen hyräillyt tuota ja monta muutakin joululaulua viime päivinä koristellessani kuusta. Ensimmäinen vuosi, kun oma roolini jäi lähinnä neuvonantajan ja niiden ”vaikeiden lasikoristeiden” ripustajan osaan. Tämän vuoden joulukuusi muistuttaa hyvin pitkälti tätä viime vuoden kuusta. Se oli hieman vaaleanpunaisempi mutta niin oli silloinen kotikin. Luminen kuusi on nyt toista vuotta käytössä ja yhtä nätti ja hyvässä kunnossa kuin viime joulunakin. Kun sen säilyttää oikein, kuusi palvelee varmasti jopa vuosikymmenen. Edellisen kuusen toin toimistolle viime vuonna. Kuten moni läheisistäni tietääkin, olen se hullu joulukuusimuija joka aivan mahdottomasti rakastaa kuusia ja niiden koristelua. Innostus on tarttunut myös Miksuunkin ja oli ihana koristella vihdoin kuusi oikeasti yhdessä. Muistan ne päiväuniajat ja illat nukkumaanmenon jälkeen, jolloin itse koristelin kuusen toivoen, ettei se lastenhuoneessa voimia keräävä pikku tuholainen saisi kovinkaan montaa lasipalloa rikottua. Aikanaanhan juuri Miksun takia vaihdoin kuusen tekokuuseen, sillä aito kuusi oli hänen kanssaan aika.. Hasardi.
Luminen kuusi on ollut kuitenkin niin ihana (ja sen käyttöikä niin ihanan pitkä) ettei paluuta vanhaan enää ole. Jos saisimme talvisemmat kelit, innostuisin ehkä hankkimaan aidon kuusen ulko-ovelle, se olisi ihana. Jos olisimme joulun kotona, toisin ehdottomasti oikean kuusen sisään nyt kun sille olisi tilaakin esimerkiksi yläkerran olohuoneessa. Niin hullu joulukuusimuija olenkin, että varmasti vielä jonain vuonna meillä on sisällä kaksi kuusta jos tilaa vain löytyy. Kuusi tuo ihanaa tunnelmaa, iltaisin en pidä edes olohuoneessa muita valoja kuin kuusenvalot, pöydillä olevat valosarjat sekä ikkunatähdet.
Mirvan joulukuusi on perinteisesti täynnä. Mulla on tälläkin hetkellä vielä yksi pieni kassillinen palloja ja mietin laitanko ne vielä joihinkin oksiin jos löytyy vapaita vai kenties lasimaljakkoon. Joka ikisellä kuusenkoristeella on tosiaan oma tarina, joka on jotenkin aivan ihana ajatus. Vaaleanpunaisia palloja eri kuoseissa on eniten, mutta niilläkin seteillä on tarinansa. Muistan edelleen, kun hammasleikkauksen jälkeen harhailin naama turvonneena katsomaan perheen kanssa Stockan jouluikkunaa ja raahasin niitä kaksin käsin kotiin. Disney-koristeet ovat Orlandon Disney Worldista ja muistuttavat tuosta ihanasta matkasta aina, kun katson niitä. Moni koriste onkin hankittu ulkomailta – Jenkeistä, Dubain joulukoristetaivaasta, Wienin joulumarkkinoilta tai Pariisin kujilta.. Osa on kulkenut mukanani ensimmäisestä asunnostani lähtien, yli vuosikymmenen ajan. Osa muistuttaa niistäkin kodeista, joihin en koskaan haluaisi palata. Koirille on omat pallot ja Miksu saa joka joulu valita oman uuden koristeen.
Kuusen alla myös perinteisesti majailee yksi elävä nelijalkainen, jonka voi ainakin yhdestä näistä kuvista bongata.
Näissä tunnelmissa meillä odotetaan joulua uudessa kodissa. Milloin te laitatte muuten yleensä kuusen? Ajattelin että olen tänä vuonna jotenkin erityisen ajoissa, mutta kun katsoin vanhoja kuvia, olin viime vuonna ihan samaan aikaan liikkeellä kuusijuttujen kanssa. Jotenkin nämä lämpimät ilmat kai sekoittavat ajantajun ja unohdan, että jouluun on todellakin vain reilu kuukausi aikaa. Tänään on ohjelmassa piparkakkutalon rakennusta ja alakerran remontin valmistumisen fiilistelyä. Vihdoin saa vain olla ja nauttia!
Olisipa ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian
Sisustustilini löydät sieltä @ourhometour