Olen pitkään ihaillut rottinkista riikinkukkotuolia. Äidillä oli kaksi isoa rottinkituolia muodin mukaisesti 90-luvulla ollessani lapsi ja silloin tietysti inhosin niitä. Äiti maalasi ne myöhemmin valkoisiksi ja nyt ihastelen niitä aina äidin parvekkeella. Peacock-tuoli eli riikinkukkotuoli on rottinkituolien klassikko. Se on valtava, näyttävä ja nyt todella in boho-sisustustyylin ollessa pinnalla. En ole aikoihin ostanut huonekaluja kun ajattelin että muutamme kuitenkin lähitulevaisuudessa. Nyt myös tajuan, että kun asuin asunnossa joka ei ollut täysin itseni näköinen, inspiraationi sisustustamiseenkin oli vähän kateissa.

 

 

Eilen lähdimme käymään Helsingissä. Kovan onnen pakettiautolla (josta puhkesi muuten tällä reissulla kaksi rengasta + toi se myös yhdet järjettömät ylinopeussakotkin..) olimme juuri lähdössä satamasta ja sanoin ääneen, kuinka olen koko viikonlopun ihaillut tuota kaunista tuolia pop up-liikkeen edustalla. Tuosta lauseesta kului ehkä viisi sekuntia, niin pakettiauto oli liikkeen edessä, takaovi auki ja alle minuutissa tuolia nostettiin jo kyytiin. Se oli liikkeessä somisteena, mutta onneksi myös myytävänä ja pienen pienistä kauneusvirheistä (joista ilokseni sai myös reilun alennuksen) huolimatta se on kenties kaunein tuoli jonka olen nähnyt.

 

Riikinkukkotuoli sai kyydin suoraan Helsinkiin ja se pääsi odottelemaan remontin valmistumista toimistolle. Pidän esineistä joilla on tarina ja tällä oli nyt hauska sellainen. Alle minuutissa materiahaaveeni olikin jo kyydissä ja vaikka kuinka joku pitäisi tätä epäkäytännöllisenä ja aivan liian isona ja hankalana tuolina, riikinkukkotuoli on ollut minun unelmani ja tiedän sen tuovan hyvää mieltä joka kerta kun näen sen kodissani. Täytyy löytää sen kaveriksi vielä pyöreä valkoinen pehmuste, kaunis juuttimatto ja jokin pehmoinen viltti.

 

Onko teilläkin jotain tällaisia haavehuonekaluja? Vaikka onnellisuus ihan muista asioista syntyykin, on silti kiva tunne käyttää rahansa johonkin sellaiseen, josta on unelmoinut jo pitkään. Koti ja kodin sisustus ovat hyviä syitä vähän tuhlata, sillä ne ovat paikkoja joissa luonnollisesti vietämme eniten aikaa. Rohkeasti omannäköinen koti tuo hyvän mielen ja kuten ystävänikin sanoi esimerkiksi heidän hankkimastaan kokolattiamatosta, hän on joka ikinen aamu iloinen siitä että he päättivät hankkia maton. Uskon, että kotiin panostaminen lisää hyvinvointia ja tyytyväisyyttä muillakin elämän osa-alueilla. Onni kun koostuu niistä pienistä kivoista asioista ja hyvän mielen hetkistä.

 

Kuva on lainattu // ByPias

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Koti- ja sisustusjutuilta ei voi nyt välttyä täällä blogissani varmasti pitkään aikaan. Remontti valmistuu uudella talolla vähitellen kesän aikana ja Hangossa totutellaan nyt tähän hetkelliseen ”kodittomuuteen”. Vaikka ihanaahan täällä on olla. Tässä sadepäivän iltaa vietellessäni halusin aloittaa sisustusjuttujen sometulvan keittiöpohdinnoilla. Keittiö on isoin remontoitava kohde talossamme ja saimme suunnitella sen alusta asti itse. Niin siis keittiösuunnittelijan avulla tietysti. Keittiön värin valinta oli edessä ensimmäisenä. Meillä oli Eirassa tämä kuvien valkoinen kiiltävä keittiö marmoritasoilla ja se sopi tuohon asuntoon hyvin. Materiaalit olivat helppohoitoisia eikä valkoiseen kyllästynyt. Nyt halusin kuitenkin muuta.

 

 

 

 

Valkoinen on suomalaisten keittiöiden klassikko. Usein ajatellaan, että se on monelle helppo värivalinta silloin, kun asunto halutaan tulevaisuudessa esimerkiksi myydä tai vuokrata. Valkoinen keittiö on valoisa ja kaunis, mutta ainakin Suomessa se on saanut hieman persoonattoman maineen. Keittiötrendit ovat kuitenkin muuttuneet ja on värejäkin nähty. Muistatteko ne aikanaan niin trendikkäät punaiset keittiöt? Tällä hetkellä keittiön trendisävyjä ovat erilaiset mudan sävyt, sekä beiget ja harmaat mattapinnat. Moni väri näyttää muuten mattana aivan erilaiselta kuin korkeakiiltoisena.

 

 

 

Ensimmäisenä keittiösuunnittelijoiden astuessa uuteen kotiimme, molemmat sanoivat etteivät itse laittaisi tuohon taloon ja tuohon tilaan valkoista keittiötä. Sisustus ja koko talon tyyli tulee olemaan jenkkiläistyylinen sekä lähempänä enemmänkin klassista kuin modernia. Keittiö koostuu kolmelle seinälle sijoitettavista kaapeista sekä saarekkeesta. Väriksi valitsimme doven, vaaleahkon harmaan/beigen, nykyään trendikkäästi ilmaistuna greige. Neutraali, kuitenkin lämmin ja kodikkaampi kuin valkoinen. Pinnat ovat kiiltävät, mutta pieni osa ovista tehdään samanvärisellä nahalla. Vetimistä tulee kultaiset, samoin hanasta ja keittiön muista yksityiskohdista. Tasot sekä välitila tulevat mudanvärisestä marmorista ja altaasta tulee myös vastaava eli hieman mudansävyinen jolloin se sulautuu kauniisti tasoon.

 

 

 

Kun keittiö on valmis, esittelen teille omia ratkaisujamme niin vesipisteen kuin kodinkoneiden ja säilytystilojen osalta. Nyt vain toivotaan että värivalinta meni nappiin ja keittiö tulisi mahdollisimman pian. Toimituksen pitäisi olla elokuun puolivälissä, mutta Italian lomat ja korona sotkevat kuulemma hieman tehtaan toimintaa, joten kädet ristiin että toimitusajankohta pitää. Kasaaminen on kuitenkin onneksi nopeaa kunhan osat vain saapuvat. Tästä meidän edellisestä keittiöstä pidin kovasti ja halusin poimia tulevaan keittiöön siitä muutamia elementtejä. Kirjoittelen niistä sitten enemmän myöhemmin, nyt nimittäin purjehdustakki tiukasti kiinni ja iltasaunaan. Hangossa myrskyää tällä hetkellä, tuulta on noin 20 metriä sekunnissa ja vettä tulee kaatamalla. Regatta on juhlittu aikuisten kesken ja nyt on ihanaa aloittaa urheilun ja lasten täyteinen kesäloma-arki.

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Ennen kesälomaa. Ennen muuttoa. Ennen evakkoa. Ennen heinäkuuta. Yritän treenata, yritän pakata, yritän tehdä mahdollisimman paljon töitä ja järjestellä asioita niin, että ainakin puolentoista kuukauden veneessä asuminen olisi mahdollisimman helppoa ja kivaa. Aina kun sitä yrittää varautua kaikkeen, tulee vastaan jotain, johon ei kuitenkaan ikinä olisi osannut varautua.

 

Mutta siihenkös tuo kulunut kevät on auttanut. Aiemmin sitä olisi tuskaillut, kuinka sitä pärjää taas kuukauden lapsen kanssa lähes 24/7 kun omat viihdyttäjän taidot eivät ole kummoiset. Ei kuulkaa seitsemän koronakotiviikon jälkeen tunnu yksi kesäloma enää missään. Keittiön pöydällä kököttävä japanilainen figuuri muistuttaa ilosta ja kiitollisuudesta. Katson sitä silloinkin, kun olen herännyt kiukuttelemaan Hankoon unohtuneesta hiustenkuivaajasta ja keittiön lattialle levinneestä kahvipaketista. Joka päivä muistan olla kiitollinen. Vaikka joka päivä myös ärsyttää ihan suunnattomasti. Me olemme kuitenkin onneksi pysyneet terveinä ja saimme taas vapauden nähdä ystäviä ja sukulaisia, voimme mennä päiväkotiin ja töihin ja nyt jopa sinne ravintolaankin. Ja vielä sekin päivä tulee, kun remonttikin on valmis. Ja sitten voikin aloittaa toisen asunnon remontin. Ai että! 

 

 

 

Ajattelin tämän loppuajan kotona olevan haikeampaakin. Tähän asti pahin oli kuitenkin oikeastaan päivä, jolloin ostotarjous hyväksyttiin. Silloin konkretisoitui se, että täältä ihan oikeasti lähdetään ja meidän kotiin muuttaa joku muu. Tuon alkushokin jälkeen sitä jo irtautui. Odottaa vaan, että pääsisi uuteen paikkaan aloittamaan arjen siellä, puhtaalta pöydältä. Eivätkä ne muistot ole näiden seinien sisällä, nehän säilyvät ikuisesti mielessäni. Sitä paitsi kun vielä joskus palaan tänne takaisin, en kuitenkaan muuttaisi juuri tähän taloon.

 

Olen silti vähän tarkoituksella etsinyt niitä ärsyttäviä juttuja nykyisesti kodista. Liukuovikaapit jotka eivät aukea ihan kokonaan, vähän turhan korkealla olevat ylähyllyt joista ei yletä ottaa mitään, suihkukaappi jossa mahtuu hädin tuskin kääntymään, terassi joka olisi pitänyt kuitenkin vaihtaa.. Monet kerrat olen kironnut olematonta säilytystilaa, mutta jännä kun nyt on käynyt kaappeja läpi ja karsinut turhaa pois, sitä tilaa olisikin yhtäkkiä vaikka kuinka paljon. Niin sitä vaan tunkee nurkat täyteen tavaraa ja kantaa selkä vääränä kaupasta sitä lisää. Tulevassa kodissa säilytystilaa ei tosiaan ollut lainkaan valmiina, joten saimme suunnitella kaiken itse. En tiedä miten metsään meni, mutta loppukesästähän se sitten nähdään. On niin vapauttavaa heittää kaikki itselle turha roskiin tai myyntiin. Jos muuten sisustustavarat tai vaatteet ja asusteet second handina kiinnostavat, seuraa mua Instagramissa. Olen nyt lähes päivittäin myynyt storyn puolella muutamia aarteita ja viikonlopun aikana on tulossa paljon lisää.

 

Saimme vasta eilen muuttolaatikot, tänään ajattelin täyttää niistä ensimmäisen. Olen niin kaukana sellaisesta hiljaa hyvä tulee -ihmisestä, mieluummin sitten kerralla kuntoon. Saan aivan tarpeeksi kauan asua väliaikaismajoituksessa veneellä, ettei muuttolaatikkokaaos olisi kiinnostanut yhtään aiemmin. Yritin käydä nappaamassa näitä kauniita remonttikuvia Kulosaaresta, muutos on jo nyt ihan huima vaikka vasta on purettu kylppärit, lattiat ja tehty vähän seiniin reikiä. Pienestä pintaremontista tuli vähän isompi urakka, mutta mieluummin kerralla kuntoon ja kivaksi kuin sinne päin. Aikataulu venyy väkisinkin, mutta kai siellä syksyllä viimeistään asutaan. Send help.