Sori, nyt seuraa hirveä avautumiskirjoitus. Jos joku asia on vahvistunut mielessäni tänä vuonna niin se, että remonttivihani on jotain niin suurta, etteivät mitkään maailman kirosanat riitä sitä kuvaamaan. Niin suurta, että olen sataan kertaan miettinyt, miksei se jo olemassa oleva nyt riittänyt, oliko ihan pakko tehdä vielä sitä sun tätä ja miten niin en muka voisi elää lasitiiliseinän kanssa.. Viime viikolla taisin ihan oikeasti itkeä joka ikinen päivä kun remontti ja sen viivästyminen ahdistivat niin suunnattomasti. Ja kyllä, tiedän olevani etuoikeutettu ja koko maailman mittakaavassa huoleni on niin kovin pieni ja typerä. Silti, lähes kolme kuukautta ilman kotia on aika pitkä aika vaikka tällaisesta tilanteesta ei kai saisikaan valittaa. Kai sitä rakentaisi taloa vaikka vuosikymmenen jos samaan aikaan olisi koti, jossa asua. Olen aivan järjettömän kateellinen ihmisille, joilla on tällä hetkellä oma koti – täynnä omia tavaroita.

 

Tilannetta helpottaisi ehkä se, jos asuisi esimerkiksi yksin, eikä perheen kanssa johon kuuluu kaksi koiraa ja eskarilainen. Evakkoelämä on ihan sanonko mistä. Meillä on suurin osa tavaroista muuttofirman varastossa, jonka sijaintia en edes tiedä. Osa on veneellä, jossa on öisin kylmää ja kosteaa ja sähköt ja netit sun muut toimii välillä ihan miten sattuu. Osa taas pienessä väliaikaisessa asunnossamme, joka on kyllä kiva, mutta ei kuitenkaan koti. Se täyttyy lätkävarusteista, purkamattomista kasseista ja tavaroista, jotka eivät tunnu omalta. Kaikki on niin levällään ja poikkeuksellinen arki niin stressaavaa kaikkine kiemuroineen, että vähemmästäkin kiukuttaa. Turhautumisella ei tunnu toisinaan olevan rajoja.

 

 

Arkeni oli jo aiemmin aikamoista hullunmyllyä. Töitä riittäisi loputtomiin, treenata haluaisin viidesti viikossa, lisäksi lapsen kahdet harrastukset + varusteet ja kuskaamiset tuntuvat vievän viimeisetkin järjen rippeet. Samalla pitäisi nähdä ystäviä ja olla paitsi ihana avopuoliso, myös läsnäoleva äiti ja koiraäiti. Vuosien myötä olen kuitenkin oppinut handlaamaan tämän yhtälön. Toimivat rutiinit, toimiva koti ja ennakointi ovat pelastaneet monelta romahdukselta. Kunnes, 2020. Ensin arjen idyllini rikkoi korona, sitten remontti. Kun kaaosta on tottunut pakenemaan omiin hyvän olon rutiineihin kotona, on aika iso shokki tajuta, ettei mitään tällaista turvapaikkaa ole tällä hetkellä olemassakaan. Hangossa koin olevani kotona, mutta sieltä paluun jälkeen olo on ollut ihan irrallinen ja ahdistunut. Välillä menetän toivoni ihan lopullisesti ja kuvittelen, ettei me asuta varmaan joulunakaan uudessa talossa.

 

Ja joskus taas, kun menen käymään rakennustelineiden täyttämälle työmaalle ja huomaan valtavan edistymisen, tekeekin mieli kiljua onnesta. Täähän on ihan kohta valmis. Halusin kirjoittaa tällaisen tylsän avautumispostauksen remonttiahdistuksestani ihan jo senkin takia, että voisin palata tähän sitten, kun saan vihdoin purkaa omia tavaroitani muuttolaatikoista. Tai ehkä vuoden kuluttua, kun kaikki uutuudenviehätys on uudesta kodista jo kadonnut. Yritän ajatella, että pian koittaa se päivä kun ajattelen, että kyllä kannatti. Viimeksi eilen tosin ajattelin että miksei sen lasitiiliseinän kanssa nyt voisi muka elää.

 

 

Aina on kuitenkin etsittävä jotain hyvää. Vaikka vähän väliä itkenkin loputtomalta tuntuvaa turhautumistani ”kodittomuudesta”, olen huomannut monien muiden paikkojen tuntuvan sitäkin kotoisammalta. Toimisto, sali, auto ja vene ovat saaneet aivan uuden merkityksen toisena kotina. Välillä moitin itseäni kuinka valitan ihan turhasta, tiedänhän ahdistukseni olevan niitä ensimmäisen maailman ongelmia. Samalla tämä on itselleni muistutus siitä, että negatiivisia tunteita tulee ja niitä on lupa tuntea. Ihmisellä on päivässä noin 60 000 ajatusta jotka eivät ole vain positiivisia. Huijaamme vain itseämme esittämällä, että kaikki on kokoajan ihanaa ja kivaa. Positiivisinkin tyyppi tuntee ahdistusta, surua, kiukkua ja toivottomuutta, ihan joka päivä. Remontin aikana ehkä vielä vähän enemmän. Tämä on ollut kyllä aikamoinen oppitunti kiitollisuudesta ja kodin merkityksestä.

 

Kantapään kautta opittu kullanarvoinen neuvo: Jos olet itse tekemässä remonttia, ÄLÄ luovuta edellistä kotiasi pois ennen kuin uusi on valmis. Saa jakaa vertaistukea ja omia hasardeja remppakokemuksia ♥

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian

 


 

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Viaplayn ja Indieplacen kanssa

 

 

Kesän tunnelmallisin leffateatteri? No oma ulkoilmaversio tietysti! Aina ei tarvita suuria valkokankaita, ainoastaan hieman luovuutta, paljon pehmeitä tekstiilejä ja läppäri tai tabletti. Äläkä unohda hyviä eväitä! Hämärtyvässä elokuun illassa on ihan täydellistä kääriytyä vilttiin ja nollata aivot leffalla tai useammalla jaksolla koukuttavaa sarjaa. Tähän tyynykasaan teki mieli vain nukahtaa, onneksi sarja oli sen verran hyvä, ettei silmiä malttanut sulkea.

 

 

 

 

 

Rakensin meille ulkoilmaleffateatterin veneelle sopivaksi. Koska netti toimii miten toimii ja ainakin videoiden katsominen on välillä tuskastuttavan hidasta, yleensä mahdotonta, lataan haluamani leffan tai sarjan Viaplayn offline-tilaan katsottavaksi. Aivan kuten lentäessäkin, viime kerrasta tosin onkin jo tovi.. Ei pätki ja toimii ihan missä tahansa. Elokuun illat ovat viileitä, joten vuorasin veneen patjat isolla pyyhkeellä, kannoin kasan tyynyjä ja vilttejä lisäpehmusteeksi ja tein meille terveelliset eväät. Tyynessä illassa kynttilätkin paloivat ja siinä me tuijoteltiin leffaa aina pimeään asti. Satamissa ei voi olla iltaisin huomaamatta ihmisten tv:n katselua tableteilta ja läppäreiltä. Meillä olisi kyllä telkkaritkin veneellä, mutta ne ovat jostain niin kivikaudelta, ettei niistä löydy lainkaan suoratoistopalveluita. Läppäri toimii onneksi hyvin ja offline-toimintoa on siinä superhelppo käyttää.

 

Leffaeväiksi varasin terveellisiä herkkuja. Kuivattuja banaanilastuja, kristallisoituja inkiväärin paloja, mulpereita, smoothiet, kombuchat ja tuoreita marjoja ja hedelmiä. Näille pienille karvaisille leffaseuralaisille varasin myös iltaluut, siinä ne nakersivatkin niitä tyytyväisinä pari tuntia.

 

 

 

 

Pitkäaikaisen yhteistyökumppanini Viaplayn kanssa jaan tässä postauksessa teille leffa- & sarjavinkkejä ja uutuuksia. Näistä löytyykin varmasti jokaiselle jotain, nimittäin Viaplayn leffa- ja sarjavalikoima on laajentunut tänä kesänä merkittävästi. Kesäkuun lopussa Viaplay ja Elisa Viihde Aitio yhdistivät voimansa. Leffat ja sarjat -paketista löytyy nyt niin Disney-klassikoita kuin leffateatterileffojakin. Kaikki kätevästi samasta paikasta samalla kuukausimaksulla. Lasten kanssa Disney-leffat ovatkin ihan parhaita, mutta niin se kohta 6-vuotiaskin osasi kertoa äidille uutuuksista, joista en ollut kuullutkaan. Alvin ja pikkuoravat hurmasivat minutkin ja nyt me kuulemma odotetaan uutta kautta Palomies Samilta.

 

Tällä viikolla päästiin alkuviikosta viettämään myös aikuisten leffa- ja sarjahetkiä kun Miksu oli Riikassa tätinsä kanssa. 24/7 yhdessäolo kesälomalla oli ihanaa, mutta rauhalliset vapaaillat tekemättä mitään eivät jääneet kyllä ollenkaan huonoksi kakkoseksi seikkailuntäyteiselle kesälomalle. Saipahan kerrankin ihan itse valita, mitä leffaa katsotaan.

 

 

 

Kirjoitin reilu vuosi sitten siitä, kuinka en ennen katsonut lainkaan telkkaria. En tiennyt sarjoista enkä leffoista, sillä kaiken vapaa-aikani kotona käytin yleensä mielestäni hyödyksi. Siivosin, venyttelin, treenasin, tein töitä tai järjestelyjä seuraavaa päivää varten. Ylikuormitin itseni ja aivoni täysin. Yritin lukea kirjoja, sillä olihan lukeminen mielestäni sata kertaa hyödyllisempää kuin leffat saati sarjat. Keho ja mieli kävivät kuitenkin niin ylikierroksilla, ettei keskittymisestä tullut mitään. Noilta ajoilta onkin monta kirjaa lukematta loppuun.

 

Eräänä perjantai-iltana olin kuitenkin ihan yksin kotona. Miksulta oli yökylään lähtiessä jäänyt Viaplay päälle ja sammuttaessani sitä salireissun jälkeen, istahdin hetkeksi nojatuoliin. Nopea selaus ja vanha tuttu hömppäsarja tuli ruudulle. Klikkasin jakson pyörimään, sillä sitähän voisi katsella samaan aikaan kuin tekee illan kotitöitä. Yhtäkkiä olin viettänyt telkkarin edessä pari tuntia. Aivot nollaantuivat aivan eri tavalla kuin sen totutun salitreenin tai juoksulenkin jälkeen. Joskus tekee hyvää vain olla. Sen jälkeen olen yhä useammin tehnyt aikaa itselleni ihan vain telkkaria tuijottaen. Varsinkin sarjat saavat mukaansa täysillä. Tiedättehän, vielä yksi jakso?

 

 

 

 

 

Mun #viaplaybinge eli lista Viaplayn uutuustarjonnasta, joka kannattaa tsekata. Tästä riittää katseltavaa vähän pidemmällekin syksyyn..

 

 

SEAL Team kausi 3 (10.8. alkaen)

The Professionals kausi 1 (Viaplay original) (9.8. alkaen)

Partisan kausi 1 (Viaplay original) (16.8. alkaen)

The Vikings kausi 5 osa 2 (11.8. alkaen)

The Americans kaudet 1-6 (1.8. alkaen)

Downton Abbey (28.8. alkaen)

 

 

Lapsille

 

Mian maaginen maailma kausi 2 (22.8. alkaen)

Alvin ja pikkuoravat kausi 1 osa 2 (1.8. alkaen)

Palomies Sami: vieras avaruudesta (15.8. alkaen)

Palomies Sami: Ponttipantin suurpalo (15.8. alkaen)

 

 

Mikä on sun lemppari Viaplayn tarjonnasta? Kerro suosikkisi ja voit kommentoimalla voittaa katseluaikaa Viaplayn & Elisa Viihde Aition Leffat & Sarjat paketille 2 kuukauden ajan. Osallistumisaikaa on viikon verran postauksen julkaisupäivästä eli sunnuntaihin 16.8. asti.

 

Yhteistyössä: Viaplay &

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian

 


 

Uuden kodin sisustamiseen toi omat haasteensa tila. Jota on siis niin paljon verrattuna edelliseen asuntoon, että sen täyttäminen samoilla huonekaluilla ei onnistu ilman hallimaista fiilistä. Talossa on kaksi olohuonetta, sillä yläkerran aulatila on samankokoinen kuin alakerran olohuone, joten sohvaostoksia oli tehtävä enemmänkin. Inhoan muuten sanaa arkiolohuone vähintään yhtä paljon kuin ruuhkavuosia tai kuraeteistä. Mutta kuvaavahan se on, päätettiin nimittäin tehdä yläkerran olohuoneesta se tila, jossa vietetään aikaa telkkarin ja läppäreiden kanssa ja alakertaan tulee vain niin ikään seurustelutila keittiön ja ruokailuhuoneen yhteyteen. Oikein ”päätettiin” eli minä päätin.

 

 

Meidän edellinen valkoinen sohva tulee muuten myyntiin, joten jos olet kiinnostunut valkoisesta kulmadivaanisohvasta niin laita viestiä, myyn sen tosi edullisesti. Kuvia siitä löydät Home -kategorian alta täältä blogista. Valkoinen nahkasekoitesohva on ollut ihana ja helppohoitoinen lapsen ja koirien kanssa, mutta uuteen kotiin halusin samettisohvat, sillä talon tyyli on niin erilainen ja olen muutenkin ihan hulluna samettiin sisustuksessa. Olohuoneet ovat sen verran isoja, että haluan niihin mieluummin kaksi erillistä sohvaa sekä nojatuolit kuin yhden ison kulmasohvan.

 

Keskimmäisestä kerroksesta tullaan sisään taloon. Siinä on eteinen, vaatesäilytystila, keittiö, ruokailuhuone ja se seurusteluun tarkoitettu olohuone. Siihen valitsin Riviera Maisonilta beiget samettisohvat, joista toinen näkyykin tuossa kuvassa. Sokkona, joten katsotaan mitä sieltä tulee kun tavarat saapuvat. Yläkerran sohvaryhmä television ympärille tulee HT Collectionin Air-sarjasta, joka onkin yksi ainoista niin ikään moderneista huonekaluista joita meille tulee. Stailaan sen kuitenkin sopimaan talon muuhun tyyliin tyynyillä, matolla ja muilla tekstiileillä. Sohvien ja rahien pinnat tulevat olemaan samettisen kiiltävät ja väri tammiparkettiin sopiva beige. Heräteostos Turun reissulta, mutta kiva suosia kotimaista ja Air-sohvat ovat siivouksen kannalta aika ihanteelliset. Voisinpa näyttää jo kuvia valmiista lopputuloksesta! 

 

Haluaisin kuulla teiltä kokemuksia, miten kaksi olohuonetta on saatu toimivaksi ratkaisuksi? Tuleeko toisessa vietettyä aikaa ollenkaan? Olisiko molempiin pitänyt kuitenkin hankkia telkkarit? Hassua, mutta en vaan yhtään osaa vieläkään kuvitella asuvani talossa.. Veneessä asuminen alkaa pikkuhiljaa kyllästyttää ja ihan riemusta kiljuen varasin tänään ensi viikolle hotellin Helsingistä. En ole yli kymmeneen vuoteen ollut näin pitkään pois Helsingistä, en ole käynyt siellä kuukauteen. Laitan tänne remonttikuvia kun pääsen talolle. Sain eilen kuulla että keittiö myöhästyy vähän, mutta eipä kyllä yllättänyt yhtään. Aina jotain. Jos lattiat, listoitukset, maalaus, portaat ja eräs ikkunatyö saadaan tehtyä kuitenkin ajoissa, yritetään luultavasti saada tavarat sisään. Keittiö tulee kun tulee, italialaisittain sitten aikanaan. Viikonloppu starttasi 1,2 kilometrin uinnilla ja tänään vuorossa perinteiset ÅSS:n rapujuhlat. Sunnuntaina kotisatamaan Hankoon!

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian