Kierrätätkö ja lajitteletko kotonasi? Asia tuli taas mieleeni roskia viedessä. Ei ehkä mikään mediaseksikkäin aihe postata, mutta kyse on kuitenkin meitä jokaista koskettavasta jokapäiväisestä asiasta. Jollekin ehkä itsestäänselvyydestä? En koskaan edes avaa mitään muuta kuin paperiroskiksen ja sen ihan tavallisen sekaroskiksen. Minulla on aina ollut vain yksi roskis, tai oikeastaan tuossa laatikossa on niitä lokeroita kolme, mutta ne muut olen täyttänyt muovipusseilla ja siivousaineilla.

En ole koskaan kerännyt biojätteitä, enkä lajitellut yhtään mitään muutenkaan. Paperia tulee postilaatikosta niin valtavasti, että ne laitan aina omaan paperiroskikseen. Sitä olen tehnyt aina. En kerää metalleja, en lasipurkkeja, saati jotain suodatinpusseja erikseen. Jos jostain syystä joskus joku patteri on loppunut, olen kerännyt ne yhteen purkkiin. Vanhentuneet lääkkeetkin ovat odottaneet kaapissa apteekkiin viemistä jo pari vuotta. Kierrätykseni ja lajitteluni on siis aivan lapsenkengissä. Ainiin, pullot vien kyllä kauppaan enkä nyt tietysti koskaan heitä mitään roskia maahan. Suosin myös paljon kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita ja pidän tästä vanhasta uutta -ajattelusta. Mutta..

Olen se, kenelle on huomautettu töissä kuinka tonnikalapurkki täytyy AINA laittaa metalliroskikseen. Se, joka surutta heittää sinne samaan pussiin aivan kaiken kotitalousjätteen. En koskaan kehota ketään lajittelemaan roskia ja tunnen olevani vähemmistöä. Olisi kiva kuulla, mitä te teette? Tavallaan tämä on tosi yksinkertainen asia, joka olisi jopa suhteellisen helppo toteuttaa, mutta kuinka moni sitä oikeasti tekee?

Riippuen tietysti vähän asuinpaikkakunnasta, kierrätys ja se materiaalien hyötykäyttö on eri puolilla vähän erilaista. Minusta on vaan niin turhaa tuhlata aikansa siihen lajitteluun, kun tiedän että sinne samaan kasaan ne päätyvät lähes kaikki kuitenkin. Paperit ja ongelmajäte eri paikkoihin, mutta lähes kaikki muu samalle hihnalle. Siitä ne sitten erotellaan kukin omaan paikkaansa. Toiset kierrätetetään, toiset matkaavat poltettavaksi. On vain niin pöhköä viedä kaksi eri roskapussia kahteen eri paikkaan, kun ne lopulta päätyvät siihen samaan kasaan.

Kunhan nyt tässä iltapalani kanssa tälläistä mietiskelin..

Seuraathan blogiani jo? FACEBOOK / INSTAGRAM mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


Ei, en listaa tähän kynttilöitä. Kynttilöitä on muutenkin joka hemmetin paikassa. Vuoden pimein aika on käsillä, on kaameaa huomata että puoli kahdeksalta on vielä ihan pimeää. Hyi! Tähän aikaan vuodesta ihan jokainen aikaisin heräävä ja kukonlaulun aikaan töihin suuntaava saa minulta hatunnoston ja lämpimiä ajatuksia. On aivan eri asia herätä vapaaehtoisesti 6:30 juomaan aamukahvia tuoksukynttilän valossa, kuin seistä jo ennen kuutta sateen piiskaamalla bussipysäkillä jos oma sisäinen kello on vielä syvässä unessa. Vuoden ehdottomasti masentavin ja pimein vuodenaika on käsillä nyt. Ennen jouluhullaantumista tästäkin ajasta voi kuitenkin opetella tykkäämään, edes vähän.

Et voi väittää, etteikö joku seuraavista olisi ihan kiva juttu..

♡ Varaa matka. Oli se sitten mihin tahansa, budjettisi mukaan, mutta on edes jotain mitä odottaa.. Itselläni ei tällä hetkellä ole edes tarvetta matkustaa mihinkään aurinkoon, mutta on kiva jos tosiaan on jotain odotettavaa. Kaupunkilomia saa talviaikaan edullisesti!

♡ Pukeudu oikein. Niin kauan kuin ei oikeasti ole yli kolmeakymmentä pakkasastetta, tarkeneminen on vain pukeutumiskysymys. Jos olet paljon ulkona, hanki hieman pidempi talvitakki joka lämmittää myös jalkoja. Jättitoppikset ovat nyt tämän kauden juttu, joten voit tehdä löytöjä vaikka vanhempiesi toppatakkikaapeista.. Kumisaappaat, sadetakki, pipo, hanskat sekä kunnon sateenvarjo säästävät monelta harmilta.

♡ Nauti hiljaisuudesta ulkona. Pimeällä ei huvittaisi lähteä iltakävelylle, mutta on aika terapeuttista kävellä yksin hiljaisuudessa silloin, kun kaikki muut ovat valinneet sen sohvan ja viltin lenkkipolun sijaan. Kaivopuisto on ainakin aivan tyhjä iltaisin!

♡ Tai valitse se sohva ja viltti. Netflix, hyvää seuraa, hyvällä omalla tunnolla herkkuja, halailua, pussailua tai vain oma lempisarjasi tai uusi supermielenkiintoinen leffa.. Syysiltoina on harvoin kiire mihinkään, joten tälläiselle on vihdoinkin aikaa.

♡ Järjestä juhlat. Halloweenbileet, pikkujoulut, oktoberfestit. Jotain hauskaa mitä odottaa!

♡ Mistä tulikin mieleeni, punaviini! Sen kulta-aikaa ovat juuri tälläiset pimeät syysillat. Pyydä hyvä kaveri seuraksi ja parantakaa maailmaa yhdessä, punkku on sitäpaitsi terveellistä. Toimii myös treffeillä.

♡ Osta jotain kivaa. Veronpalautukset tulevat kuitenkin reilun kuukauden päästä, joten mikset hemmottelisi itseäsi jo nyt kun sitä eniten kaipaa? Paras ostokseni syksyllä on ollut jättimäinen kashmirhuivi (ja kyllä, olen edelleen ostolakossa, tämä on vanha juttu..) joka pitää minut lämpimänä joka päivä ja sopii asuun kuin asuun. Mutta sinulle kiva voi olla tietysti jotain aivan muuta!

♡ Neuleet. Ainakin itse rakastan isoja ja pehmeitä neuleita, tämä on juuri niiden parasta aikaa. Kaiva viimeistään nyt esiin myös villasukat! Jos kädentaitoja löytyy, mikset neuloisi jotain myös itse?

+ ♡ Keksi jotain mahdollisimman ihanaa juuri tähän kauteen. Tee jotain, mistä olet aina haaveillut. Ei kannata odottaa kesää ja aurinkoisia terassi-iltoja, elämä on tässä, just nyt joten tee kaikkia niitä juttuja mistä pidät. Ja ehkä ensi vuonna muistelet lämmöllä, miten ihana loka-marraskuu olikaan..

Takki Burberry // Huivi Balmuir // Saappaat Steve Madden // Käsineet Sauso

Seuraathan blogiani jo? FACEBOOK / INSTAGRAM mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


Sain ystävältäni aamulla viestin, että miten mä jaksan näitä mun blogiin ilmestyviä kommentteja. Sanon nyt heti, että onneksi iso osa on kuitenkin positiivista, kiitos siitä. Enkä tarkoita positiivisella sitä, että lukijan täytyisi olla kanssani samaa mieltä vaan myös sitä, että kommentoija osaa esittää eriävänkin mielipiteensä asiallisesti.

Oletko miettinyt, miten sinä esität asiasi?

Olen kirjoittanut tästä aiheesta aiemminkin, mutta halusin nostaa sen nyt uudestaan esille sillä bloggaava ystäväni oli eilen joutunut poistamaan postauksensa sen asiattoman kommenttiboksin takia. Lasten kasvatus, äitiys ja siihen liittyvät seikat jakavat valtavasti mielipiteitä ja niistä kirjoittaminen on usein aikamoista muurahaispesään sohaisemista. Aiheet herättävät ajatuksia ja kirvoittavat erilaisia mielipiteitä, se on ymmärrettävää. Kuten myös ne mun bikinikuvat, nekös vasta herättävätkin ajatuksia..

Mutta, kyse on siitä miten esität sen ajatuksesi tai mielipiteesi. Ja tämä ei koske ainoastaan sitä anonyymiä kommentointia blogeihin, vaan myös ihan oikeaa elämää. Haukutko oikeassa elämässäsi pienen lapsen äitiä huonoksi kasvattajaksi, kapeakatseiseksi ja mielenterveysongelmien aiheuttajaksi? Vain, koska olet ymmärtänyt hänen ajatustensa tarkoitusperän väärin.

Toivon, että et.

Haluaisin ymmärtää ihan jokaista ihmistä siellä ruudun takana, myös niitä negatiivisten kommenttien jättäjiä. Myös sinua, joka keskustelupalstalla kirjoitat suoranaisia valheita elämästäni esittäen tuntevasi minut ja sinua, joka siellä nimettömänä haukut lapseni nimeä. Uskon, että teillä on vain syystä tai toisesta paha olla. Ehkä ette tajua edes itse, kuinka väärin toimitte ja kuinka pahalta nettikäyttäytymisenne voi toisesta ihmisestä tuntua. Minusta kenenkään ei tulisi joutua poistamaan asiallista blogikirjoitustaan vaan sen takia, että joku suorastaan vittuilee siellä toisella puolella ja oikein haluaa ymmärtää asian väärin. Ilkeilyyn ja vittuiluun ei ole koskaan hyvää syytä, ellei vastapuoli ole sitten oikeasti loukannut. Mutta omien mielipiteidensä esittäminen asiallisesti ei ole kenenkään loukkaamista.

On mieletön taito ymmärtää myös häntä, joka on täysin eri mieltä kuin sinä. Jopa eri uskontokuntien edustajat pystyvät tulemaan toimeen toistensa kanssa, miksi yksi blogikirjoitus tuntuu sitten olevan niin rikki repivää?

Aina on joku, joka ei pidä sinusta. On eri mieltä. Lähtökohtaisesti vain jostain ärsyyntynyt. Kaikkia ei voi miellyttää, mutta mielestäni omia mielipiteitään ja ajatuksiaan ei pidä jättää julkaisematta sen pelossa, että joku suuttuu tai ärsyyntyy. Ehdoin tahdoin ei tietenkään kannata suututtaa tai ärsyttää, mutta niin kauan kuin minä ymmärrän muiden eriäviä mielipiteitä, toivoisin samaa myös itselleni. Siinä on meille monelle aika iso kehitysaskel.

Esitit sitä kritiikkiä sitten oikeassa elämässä tai anonyyminä kommenttiboksissa, tee se rakentavasti. Jos ärsyttää, mieti hetki ennen kuin kirjoitat. Laske kymmenen, tai vaikka kolmeenkymmeneen jos oikein vituttaa. Mieti myös, miksi vituttaa? Mitä niin pahaa minä olen tehnyt, että sinulla on oikeus tulla haukkumaan vaikka sitten sitä lapseni nimeä? Tälläisen pienen ajatushetken jälkeen uskon, että aika moni jättäisi kommenttinsa kirjoittamatta. Sen sijaan kannattaa kohdistaa se siihen käytetty energia oman hyvinvointisi edistämiseen. Pian huomaatkin ehkä lukevasi sitä ärsyttävää blogia aivan eri asenteella.

Ja se kaikkein tärkein. Muistathan, että aikuisena näytät esimerkkiä lapsille ja nuorille. Törkeydet iltapäivälehtien ja blogien kommenttikentissä päätyvät heidänkin silmiin ja kaikki se paha, mitä kotona puhut vaikka sitten naapuristasi, päätyy usein lastenkin korviin. On todella tekopyhää itkeä lasten koulukiusaamistapauksista, kun itse muka-fiksuna aikuisena puhuu silkkaa paskaa ihmisistä, ketä ei yleensä edes tunne. Ruotii ulkonäköä ja rahanahneutta ja keksii päättömiä valheita ihan vain mustamaalatakseen.

Koska lapset, he ottavat mallia. Usein sitä koulukiusaajaakin ”vain vituttaa”.

Seuraathan blogiani jo? FACEBOOK / INSTAGRAM mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


Tässä blogimuuton lähestyessä kovaa vauhtia, olen ajatellut paljon muutoksia. Sanalla muutos on usein vähän negatiivinen sävy. Onhan muutos aina jotain uutta ja vanhasta luopumista. Siltä kuuluisalta mukavuusalueelta poistumista. Muutokset pelottavat, mutta ovat ainoa keino päästä parempaan lopputulokseen, jos sellaisesta haaveilee. On niin helppoa pitäytyä tutussa ja turvallisessa – ympäristössä, suhteessa, työpaikassa.. Rutiineja rakastavalle muutos on aina hankalaa, ahdistavaakin. Uusi ovi on aina vähän hankala avata.

Mutta muutos on hyvästä. Se avaa aina uusia ovia. Se on positiivista ja kasvattavaa. Mikä fiilis syntyykään siitä, kun haastaa itsensä johonkin uuteen ja huomaa onnistuneensa. Päässeensä eteenpäin ja pidemmälle kuin aiemmin olisi koskaan ollut mahdollista. Oli se sitten elämäntapamuutos, muutto tai vaikka uusi duuni. Elämäni suurin muutos on ollut ehdottomasti äitiys, mutta isoja muutoksia ovat olleet myös uudet työpaikat, opiskelujen aloittaminen, ero ja muutot. Jälkeenpäin katsottuna ne ovat olleet jokseenkin parhaimpia asioita mitä minulle on tapahtunut, vaikka silloin ne ovat jopa pelottaneetkin. Elämässäni on nyt selkeästi taas sellainen vaihe. Odotan tulevia muutoksia kuitenkin innolla, vaikka toisinaan pysähdynkin pohtimaan, mitenhän tässä käy.

Se pelko on ihan luonnollista. Ihminen on luonnostaan vähän muutosvastarintainen ja tottakai aina uudet tuulet tuntuvat hulluilta heittäytymiseen. Olen oppinut kuitenkin matkan varrella, että se riski kannattaa ottaa. Se pitää ottaa. Vain sinä itse voit vaikuttaa elämäsi kulkuun. Sinulla on mahdollisuus muuttaa sitä, tehdä siitä sen näköinen kuin sinä haluat. Ja vannon, että kadut myöhemmin jos et sitä tee. Hanki sitä rohkeutta, pikkuhiljaa. Me pystytään siihen ihan jokainen.

Ja muistathan, yleensä juuri se viimeinen kokeilemasi avain on se, joka avaa sen oven..

Näistä kaikista muutoksista huolimatta, olisi ihanaa jos seuraisit blogiani jatkossakin uuteen osoitteeseen. Kätevimmin se käy blogin Facebook-sivusta tykkäämällä, sillä päivitän sinne aina samantien uudet postaukset. Löydät sen täältä. Aurinkoa ja lämpimiä ajatuksia tiistaipäivääsi ♡

Seuraathan blogiani jo? FACEBOOK / INSTAGRAM mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


Allekirjoitin sopimuksen uuden blogikodin kanssa, jännää!

♥ Join viiniä lounaalla

 Unohdin lompakon kotiin mennessäni tankkaamaan, sokerointiin ja baariin – hei ihan oikeesti?!

Ostin vähän liian kalliin talvitakin

Lähdin salilta kesken treenin, koska ei vaan huvittanut

 Selvisin yllättävän hyvin valittamatta ilman läppäriä ja kameraa

♥ Näin mun ihania ystäviä monena päivänä ja ekstrana törmäsin vielä sunnuntaina nuoruusvuosieni parhaimpaan ystävään ihan vahingossa! Tytöt

Tutustuin moneen uuteen ihmiseen

Olin pitkästä aikaa ihan kunnolla juhlimassa

Ihana viikko, mutta niin on tämäkin. Mitä kivointa maanantaita just sulle!

Seuraathan blogiani jo? FACEBOOK / INSTAGRAM / SNAPCHAT mirvaannamarian