Toteutan viimeistään ensi viikolla pyynnöstänne sen Päivä kanssani -postauksen. Syyskuu meni pitkälti reissatessa, joten nyt on aivan super ihanaa olla vain kotona. Ajattelin pyhittää koko lokakuun kodille, duunille, treenille ja blogille. Tavalliselle elämälle. Arjesta pitää tehdä kivaa. En minäkään jokaista päivää suorita hymy korvissa, mutta pyrin nauttimaan joka päivä niistä pienistä hetkistä.

Minun arkeni on..

♥ Jotain vaaleanpunaista. Rakastan kaikkea pinkkiä, arkeani piristävät pinkki vesipullo, kalenteri, kynsilakka ja vaaleanpunainen puhelin.

♥ Liikkumista, joka päivä jotain pientä

♥ Karvaisia tassuja, rapsutuksia ja koirapusuja. Frida ja Cara, 2-vuotiaat chihuahuatyttöni.

♥ Hyviä tuoksuja. Minulla on huonetuoksuja kaikissa huoneissa lastenhuonetta lukuunottamatta, jopa autossani. En myös lähde minnekään ilman hajuvettä.

♥ To do -listoja. Paperille kirjoitettuna tietysti, yliviivaamisen ilosta.

♥ Ruuhkassa kököttämistä

♥ Design Lettersin kahvimuki M-kirjaimella

♥ Vähintään yksi kiukuttelukohtaus, niin oma kuin lapsenkin. Temperamentti, sitä meiltä löytyy..

♥ Krokotiilejä, dinosauruksia, autoja ja kaivinkoneita. Pienen pojan suosikkileluja!

♥ ärsyttävän pitkiä työmatkoja, ehtiipähän kuunnella musiikkia kyllästymiseen asti.

♥ Apple – iMac, Macbook, iPhone, Apple TV..

♥ 5 minuutin aamujooga heti herättyäni

♥ Guccin Swing Tote bag, kaikessa yksinkertaisuudessaan se on vain käytetyin laukkuni.

♥ Maailman paras päiväkoti, olen ikionnellinen että lapseni saa viettää päivänsä siellä.

♥ Iltatee

♥ Eira ja Ullanlinna, en halua asua enää koskaan missään muualla. Kaikki ne kadut tuntuivat heti kodilta ensimmäistä kertaa alueelle muutettuani.

♥ Aivan liikaa kulutettua aikaa sosiaalisessa mediassa

♥ Luonnonkosmetiikkaa

♥ Kashmirin pehmeyttä, olen aivan rakastunut materiaaliin. Balmuirin huivit kulkevat mukana lähes kaikkialla!

♥ Ystäviä, pidän heihin yhteyttä jatkuvasti.

♥ Halailua ja pussailua, jos ei muuta niin osansa saavat niin lapsi kuin koiratkin.

♥ 2-vuotiaan herättämistä, pukemista, aamupalan syömistä ja päiväkotiin viemistä. Sieltä hakemista, leikkimistä, välipaloja, päivällistä. Iltapalaa ja iltamaitoa. Vien ja haen poikani oikeastaan aina yksin, joten jos joku, niin tuo päiväkotiin lähteminen ja sieltä kotiin tuleminen menee jo vaikka silmät kiinni. Silti jokainen aamu lapsen kanssa on aina erilainen.

♥ Ruoanlaittoa. Siihen luetaan myös Woltista tilaaminen.

♥ Siivoamista. Ei ole päivää ilman järjestelyä tai pesuainetta..

♥ Jari Sillanpää -kahvia. Vaniljasoijamaidolla ♥

Vielä paremmin pääset jokapäiväiseen arkeeni kiinni seuraamalla snapchatiani @mirvaannamarian – nähdään siellä!

Lisää aiheesta..

Miten tehdä arjesta mielekkäämpää?

Seuraathan blogiani jo? FACEBOOK / INSTAGRAM / SNAPCHAT mirvaannamarian

Luin hiljattain Marianna Stolbown kirjan Vanhempieni kaltainen. Aloitettuani kirjan, olin ehdottomasti sitä mieltä että siinä on teos, joka jokaisen kannattaisi lukea. Kirja on tehty ajatuksella, että me olemme kaikki vanhempiemme kaltaisia ja saamme rakastamisen, läheisyyden ja välittämisen mallin jo lapsena kotoa ja tiedostamattakin sovellamme niitä kotona opittuja toimintatapoja omissa ihmissuhteissamme. Allekirjoitin monta kohtaa, kunnes.. Stolbow kertoo, että ihan jokainen lapsi kärsii vanhempiensa erosta ja ettei yksikään erolapsi ole niin onnellinen, kuin yhdessä pysyvien vanhempien lapsi. Että mitä? Eroasiantuntija? Uskon, että hänellä on varmasti väitteelleen vahvat perustelut, mutta..

Alkoi suorastaan ärsyttää ja loput kirjasta oli jopa vaikeaa lukea. Itseäni henkilökohtaisesti ärsytti Stolbown vahva mielipide siitä, että eronneiden vanhempien lapsi on aina jollain tavalla onneton tai on kokenut kärsineensä erosta. Minun vanhempani ovat eronneet. En ole ikinä kärsinyt erosta. Päinvastoin.

Ihmiset eroavat eri syistä, mutta mielestäni on itsekästä erota siten, että lapset kärsivät. Toki on tilanteita, jolloin välien katkaiseminen on jopa suotavaa kuten alkoholismi, väkivalta tai esimerkiksi vakavat mielenterveysongelmat. Ero satuttaa aina, mutta mielestäni vanhemmilla on lastensa takia velvollisuus selvittää välinsä jos sille ei ole muuta estettä kuin oma paha mieli. En voi ymmärtää heitä, jotka lapsellisesti riitelevät lastensa kuullen eron jälkeenkin eivätkä suostu tavata toisiaan. Tiedän tapauksia, kun pieni lapsi joutuu isäviikonlopun jälkeen yksin tulla alaovelta hissillä ylös äitinsä luokse, kun äiti ei suostu tavata isää koska on vuosienkin jälkeen niin vihainen. Ole aikuinen, opettele antamaan anteeksi. Lasten ja ihan oman hyvinvointisi takia.

En voisi kuvitellakaan olevani yhdessä vain lapsen/lasten takia. Lapsi kun oppii sen rakastamisen mallin sieltä kotoa. Kun rakkautta ei ole, ongelmat siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. Todennäköisesti siinä tilanteessa myös huono, riitelevä ja surullinen ilmapiirikin. Kuinka lapsi oppii koskaan rakastamaan, jos ei näe rakkautta kotona? En tarkoita, että yksin lapsensa kasvattava olisi yhtään sen huonompi vanhempi sillä hänellä ei ole ketään, kenen kanssa näyttää kuinka rakastaa. On vain äärimmäisen surullista sen lapsen kannalta, ettei yhdessä olevien vanhempien välillä näe sitä rakkautta vaan riitoja.

Tiedän monta tapausta, jossa aikuistuneet lapset ovat vanhempiensa erottua kertoneet, että olisivat toivoneet heidän eroavan jo aiemmin. Pienikin lapsi on paljon viisaampi kuin antaa itsestään ymmärtää. Koska vanhempien tulee aina ajatella lastensa parasta, ero voi usein olla juuri se, mitä lapsi tarvitsee. Väitän, että lapsi on paljon onnellisempi silloin, kun hänellä on kaksi rakastavaa vanhempaa kuin yksi riitelevä perhe.

Meillä oli aina kaksi kotia, joissa molemmissa oli äärimmäisen hyvä olla. Ihailen suuresti äitini ja isäni kykyä säilyttää välinsä avioeron jälkeen. He puhuivatkin toisistaan parhaimpina ystävinä. Ihan loppuun saakka. Siihen asti, kun äitini järjesti isäni hautajaiset. Erosta oli reilusti yli kymmenen vuotta.

Seuraathan blogiani jo? FACEBOOK / INSTAGRAM / SNAPCHAT mirvaannamarian

Miten tehdä lentämisestä vähän mukavampaa? Pienen lapsen kanssa lentäessä sitä yrittää vaan selviytyä matkasta vaikka päällä seisten, mutta yksin matkustaessa voi kiinnittää huomiota niihin pikkuasioihin, jotka tekevät lentämisestä jopa ihan miellyttävää.

Kosteuta ihoa Lentokoneilma kuivattaa enemmän kuin mikään pakkanenkaan ikinä, joten menen koneeseen aina ilman meikkiä. Suihkin kasvoille juuri ennen nousua kosteuttavaa ruusuvettä ja levitän mahdollisimman paksun kosteusvoiteen lennon ajaksi. Ne kulkevat näppärästi matkakokoisissa purkeissaan käsimatkatavaroissa. Myös superhoitava huulirasva paksusti kerrostettuna on ehdoton. Testaa: Lancômen Ènergie de Vie -yönaamio, Melvitan ruusuvesi ja Clarinsin Moisture Replenishing Lip Balm.

Vältä niska-, ja hartiasärky käyttämällä kaulahuivia ja niskatyynyä, vaikket nukkuisikaan lennolla. Ainakin itselläni ilmastointi saa joka kerta niskat jumiin jos olen turhan kevyellä vaatetuksella koneessa ja ilman tyynyä. Luottotuotteita: Balmuirin Helsinki -kashmirhuivi sekä Samsoniten memoryfoam -niskatyyny.

Ehkäise lentokoneflunssa jo ennen kuin kurkku alkaa tuntua edes karhealta. Probioottikuuri reissuun kuin reissuun ja jos olet taipuvainen saamaan helposti flunssavirukset todellisena pöpöpesänä toimivasta lentokoneesta, kokeile nenäsumutetta ennen lentoa. En oikeastaan edes tiedä mihin sen vaikutus perustuu, mutta sain tämän vinkin joskus lentoemäntätutultani ja se on toiminut. Kokeilemisen arvoista: Coldzyme -suihke HETI jos alkaa tuntua siltä, että oletkin tulossa kipeäksi. Sen on todettu tutkitusti ehkäisevän ja lyhentävän flunssaa, joten jos lentokoneflunssa yllättää, ei ainakaan koko reissu mene pilalle.

Syö hyvin. Ennen lentoa kannattaa syödä reilusti. Ainakin itselläni tuntuu tulevan aina nälkä lennolla. Lyhyillä lennoilla kun ei saa enää edes ruokaa. Vaikka syönkin aina vatsan täyteen ennen lentämistä, otan joka kerta mukaan käsimatkatavaroihin vielä raakapatukoita ja -suklaata, varsinkin kun verensokerini laskee todella nopeasti. On inhottavaa odotella kiukkuisena laukkuja ja taksia sekä matkaa lopulliseen määränpäähän.

Hyvästit turvotukselle! Jokainen lentomatkustaja tietää varmasti sen turvotuksen, mikä on yleensä väistämätöntä. Sormukset eivät tunnu enää lähtevän sormista ja laskeutuessa saa kiskoa väkisin kenkiä jalkaan. Sen voi kuitenkin välttää. Lentoa edeltävänä päivänä ei kannata harrastaa raskasta liikuntaa eikä syödä suolaisia ruokia. älä juo myöskään mitään alkoholia ennen lentoa tai lennon aikana, saati lennä krapulaisena. Juo lennon aikana paljon vettä, itse hörpin tuossa kolmessa tunnissa noin 1,5 litraa, ja käytä vaatteita jotka eivät purista. Lukuunottamatta lentosukkia, terveysvaikutustensa lisäksi ne ehkäisevät myös jalkojen turvotusta. Vaihtoehto lentosukille: ZeroPointin kompressiosukat ovat paremmat kuin yhdetkään kokeilemani lentosukat ja niille on muutenkin käyttöä kuin pelkästään matkustaessa.

Lisää aiheesta…

Vinkit pitkälle lentomatkalle

Mitä pukea lennolle?

Vauvan kanssa lentäminen

Lapsen kanssa matkustaminen

Seuraathan blogiani jo? FACEBOOK / INSTAGRAM / SNAPCHAT mirvaannamarian

Kasvojen kaksoispuhdistus ei otsikosta huolimatta ole ollut itsellenikään mikään itsestäänselvyys. Vasta reilun vuoden ajan olen tunnollisesti pessyt kasvot joka ilta kahteen kertaan jos olen sinä päivänä meikannut.

Kasvojen kaksoispuhdistuksessahan on ideana se, että ensin putsataan meikki iholta ja vasta sen jälkeen putsataan iho päivän aikana kertyneistä epäpuhtauksista. Ensimmäinen puhdistus on hyvä tehdä tuotteella, joka poistaa iholta rasvaliukoisen lian – tähän sopivat emulsiomaiset kasvojenpuhdistustuotteet. Toinen puhdistus poistaa vesiliukoisen lian ja se onkin hyvä tehdä vaahtomaisella tuotteella.

Olen itse siirtynyt hiljattain ihonhoitotuotteiden osalta lähes täysin luonnonkosmetiikkaan. Kasvojen puhdistuksessa käytän ensin Caudalien ihonpuhdistusöljyä, joka hierotaan kevyesti meikin päälle kuiville kasvoille. Se huuhdellaan lämpimällä vedellä, jolloin koostumus muuttuu maitomaiseksi emulsioksi ja meikki lähtee todella helposti. Vaikka kyseessä on nimenomaan öljy, se ei tuki ihoa lainkaan, vaan päinvastoin kosteuttaa ja sitoo kosteutta todella hyvin. öljyn puhdistusteho on tosiaan ällistyttävän hyvä.

öljypuhdistuksen jälkeen puhdistan ihoni suosikkituotteellani – Madaran puhdistusvaahdolla. Se syväpuhdistaa ja kirkastaa ihoa sopien kuitenkin päivittäiseen käyttöön. Tästä jää todella raikas tunne iholle ja tuplapesun jälkeen meikkijäämiä ei löydy valkoisestakaan pyyhkeestä lainkaan. Madaran puhdistusvaahdon kanssa käytän lisäksi konjac-sientä. Kun tuotteet ovat 100% luonnollisia, niitä läträä mielellään iholle tuplastikin.

Miten tunnollisesti te pesette kasvoja ja jaksatteko puunata aina kahteen kertaan?

Seuraathan blogiani jo? FACEBOOK / INSTAGRAM / SNAPCHAT mirvaannamarian

Ihan mieletön matka takana! Pitkä viikonloppu jahdilla Rivieralla, täydellinen sää, mitä parhain palvelu ja toinen toistaan upeammat maisemat tekivät pikavisiitistä Ranskaan ja Monacoon aivan ihanan. Kirjoittelen vielä myöhemmin pienet postaukset kaikista kohteista joissa vierailimme. Nyt kuitenkin pikavilkaisu Rivieralle..

Lounasta jahdilla. Pöytiintarjoiltuna, toinen toistaan fiinimpiä annoksia..

Matka alkoi Cannesin satamasta, auringon paistaessa täydeltä taivaalta. Miten Rivieralla on noin turkoosia vettä verrattuna esimerkiksi Espanjaan?!

Jahdilla makaillessa sai muuten enemmän väriä kuin kymmenen päivän Espanjan reissulla.

Meri-ilma.. Saimme ajaa Monacoon aivan täydellisessä säässä ja nukuinkin melkein koko matkan ajan päiväunia auringonottokannella. Life was so good!

Nää värit! *tähän se sydänsilmähymiö*

Pysähdyttiin uimaan Nizzan ja Monacon välille aivan ihastuttavaan poukamaan. Se tunne, kun hyppäät tuohon siniseen veteen, joka oli vieläpä ihan mielettömän lämmintä!

Shoppailtiin Monacossa, ostolakkoni pitää muuten edelleen. Ostin ainoastaan uudet ruskeansävyiset aurinkolasit edellisten tilalle, jotka myin. Jes!

Monaco oli aivan eri näköinen kuin toukokuun lopussa F1-kisojen aikaan. Satama oli lähes tyhjä! Siitä sai kuitenkin paljon enemmän irti näin kuin vuoden vilkkaimpaan aikaan.

Asuimme Namilla neljän päivän ajan. Nuo taustalla näkyvät Monacon valot.. Niin kaunista!

Perjantaina oli aika lähteä taas merelle ja suuntasimme kansainvälisten vesien kautta Monacosta St. Tropeziin. Venematka kesti useamman tunnin.. Hauskassa seurassa siitä vain nautti, vaikka olikin välillä melkoista aallokkoa.

Snackseja ennen illallista matkalla St. Tropeziin.

Ilta-aurinko. St. Tropez. Perjantai-illan viinilasilliset. Parasta!

Toinen toistaan isompia jahteja – ja kuten aina, suhteellisuudentaju häviää aivan täysin ja ne aiemmin niin valtavatkin näyttävät yllättävän pieniltä kun tälläiset jätit tulevat viereen.

St. Tropez on ehdottomasti Rivieran kaupungeista kaunein. Värikkäät rakennukset ja eteläeurooppalainen arkkitehtuuri muutenkin.. <3

St. Tropez’n ostoskatu. Voisin hyvin kuvitella kesäasuntoni ja sen viinitilani juuri tänne. Ehkä vielä joskus?

Ilta-ajelut St. Tropezin edustalla ennen lähtöä klubille. En ole ikinä elämässäni käynyt niin upeassa yökerhossa kuin Les Caves du Roy.

Sunnuntaipäivälliselle aurinkoiseen Cannesiin..

Palmuin reunustetut kadut olivat täynnä hurmaavia taide-, ja käsityömyyjiä.

Cannes. Tyypillistä Rivieraa, se tunnelma on kyllä ainutlaatuinen. En yhtään ihmettele, miksi niin moni rakastuu alueeseen ja tulee tänne jopa jäädäkseen.

Voisin lähteä takaisin ihan milloin tahansa.. Tämä maanantai menikin ihan lepäillessä ja kotitoimistoa pitäen. Olin viime yönä vasta kahdelta kotona, joten yöunet jäivät todella lyhyiksi. Kävin vain aamulla Micaelin kanssa pikaisesti neuvolassa ja vein hänet päiväkotiin. Oli ihanaa saada levätä yksin matkaväsymykset pois, purkaa laukut ja aloittaa taas normaali arki. Nyt ei ole ihan hetkeen reissuja tiedossa, joten blogi ainakin päivittyy normaalisti ja luulen, että täälläkin on paljon juttuja ihan tavallisista arkipäivistä jahdilla makailemisen sijaan. Nyt takaisin hommiin, joten ihanaa maanantai-iltaa teille siellä toisella puolella, tehdään tästä viikosta kiva!

Seuraathan blogiani jo? FACEBOOK / INSTAGRAM / SNAPCHAT mirvaannamarian