28 syyskuun 2020 Mitä remppa on opettanut?

Remontti on ollut kyllä varsinainen koettelemus, en yhtään ihmettele että jotkut jaksavat puhua vielä vuosienkin jälkeen kuinka raskasta aikaa talonrakennus tai remppa oli – sitä se todella on. Ja se on kyllä varmasti näkynyt ja kuulunut mun somessakin. Jotenkin rakentamisen vielä aiemmin ymmärsinkin enkä sellaiseen urakkaan lähtisi kyllä ikinä – toisaalta en haluaisikaan mitään täysin uutta vaan pidän ennemminkin rakennuksista joilla on jo takanaan tarina tai ”sielu”, mutta kyllä se remppakin voi vaan koetella hermoja. Ja toisaalta taas lisätä kärsivällisyyttä, kiitollisuutta ja tietoutta, mitä tulee rakentamiseen ja sisustamiseen. Mitä kaikkea remppa sitten on minulle opettanut?

..Tuplaa, ainakin aikataulu ja budjetti.

..Jos etsit hyvää tekijää hommalle X, Google on yllättävän hyvä apu. Kun se kaverin hyvä tyyppi kaveri on feidannut ja lakannut vastaamasta puheluihin tai putkimies ollutkin ryyppyputkimies, Googlesta olen löytänyt aivan loistavat tekijät. Usein ne ensimmäiset hakutulokset ovat olleetkin alansa parhaita.

..Tutki työnjälkeä etukäteen jos mahdollista. Ihmisillä on niin eri käsityksiä hyvin asennetusta lattiasta, kaapistoista tai listoituksista. Jos tuttu on ollut tyytyväinen, käy itse paikan päällä vilkaisemassa.

..Nälkä kasvaa syödessä, nimittäin meidän piti vain tehdä keittiö, sillä tässä ei ollut keittiötä ollenkaan. Samalla menikin lähes koko talo uusiksi. Kaikki on tietysti helpompaa tehdä kerralla kun talo on tyhjä, mutta tämä vaikutti hieman aikatauluihin ja remppa venyi reilusti yli puolet pidemmäksi kuin suunniteltiin.

..Varmista ainakin kahteen kertaan, aikataulut ja mitat. Jos yhtään epäilyttää jokin juttu, kysy. Olen itse varmasti ollut tosi ärsyttäväkin kun olen kyseenalaistanut monta juttua työmaalla, mutta usein ollut myös oikeassa. Tyhmiä kysymyksiä ei ole, paitsi jos mun mieheltä kysytään. Mulla ei kuulemma muita olekaan.

..Siivous, siivous, siivous. Aina aika ajoin työmaalle kannattaa tilata välisiivous, se helpottaa raksamiesten hommaa huomattavasti ja saa kaaoksen näyttämään paljon pienemmältä kuin se oikeasti on. Välttyy todennäköisemmin niiltä hermoromahduksilta.

..Valmistaudu henkisesti ainakin niihin hermoromahduksiin ja takaiskuihin. Vaikka olenkin kovin optimistinen ja lähes aina positiivinen, remppa ei kuulu enää tähän. Pieni pessimismi auttaa silloin, kun hommat eivät etene ja kas, yks kaks huomaakin että olihan se lattia jo valmis ja sähkötöissä meni vain pari viikkoa aiemmin ajatellun kuukauden sijaan. Olen lähtenyt raksalta vittuuntuneena, ahdistuneena, stressaantuneena ja kyyneleet silmissä monta kertaa.

..Jos et ole tällaiseen valmis, älä remontoi. Uskon, että lopputulos palkitsee kyllä, mutta se on todella suuren vaivan ja työn takana. Itse en esimerkiksi yhtään pienemmän lapsen kanssa lähtisi tähän urakkaan, en todellakaan.

..Yhdistelmän hana + allas keksijä ansaitsi jonkinlaisen kotirauhanpalkinnon. Vietetään tässä nyt toista viikkoa niin, että ainoa veden lähde on suihku. Siinä pesee hampaat, kasvot, kädet, tiskaa kahvikupin ja puurokulhon, ottaa vettä kahvinkeittimeen – niin ja käy tietysti suihkussa. Näinkin selviää, ihme kyllä, mutta kivaa se ei ole.

..Raksan keskellä asuminen muistuttaa jollain tavalla lapsuuden mökkireissuista. Pikkuisen paremmalla sängyllä ja ilman sohvaa. Maassa on muuten ihan mukava syödä noutoruokaa. Mutta seikkailu tämä on.

..Älä remontoi tai ainakaan asu remontin keskellä Woltin kuljetusalueen ulkopuolella. En tiedä millä eläisin muuten, eineksiä ei nimittäin jääkaappiini tuoda kuin kuolleen ruumiini yli. Tai hammasleikkauksen jälkeen, sillon taisin syödä pari tomaattikeittoa.

..Toisten ihmisten kodit ja normaali elämä herättävät ärsyttävää kateutta. Ainakin silloin, kun raahasi väliaikaisesta kodista tavaroita mökille tai joutui hakemaan päivittäin veneen pakastimesta koiranruokaa. Silloin kiukuttaa kun näkee toisten päivityksiä syksyn ensimmäisistä kynttilöistä sohvapöydällä. Kun itsekin niin kovasti haluaisi ne kynttilät. Ja sohvapöydän. Ja kodin.

..Omasta arjesta, rutiineista ja harrastuksista kannattaa pitää rempan keskelläkin kiinni. Juoksulenkillä unohtaa hetkeksi roilottamiset, kipsipölyn, liian suuret komerokalusteet ja liian pienet ikkunat. Salilla käyminen kannattaa jo siitäkin syystä, että muuttolaatikoita on sata kertaa kevyempi kannella kun on jotain millä kantaa. Kun

..Aina kun jotain valmistuu, siitä osaa olla ihan uudella kiitollinen. Hymyilen vain kun katson Miksun puolivalmista huonetta. Kun tilatut tavarat toimitetaan ajallaan, saa se tuntemaan jotain ennennäkemätöntä rauhaa ja tyytyväisyyttä.

Kaikin puolin remontti on laittanut monta asiaa uuteen perspektiiviin. Koti on kuitenkin koti, vaikka siellä olisikin vielä pieni muuttokaaos ja tavarat laatikoissa, säkeissä ja matkalaukuissa. Olisimme hyvin voineet asua hotellissa tai väliaikaisessa asunnossa vielä, mutta halusimme jo tänne. Koti on kuitenkin koti. Miksukin totesi tänään aamulla eskarimatkalla, että tärkeintä maailmassa on koti. Ja äiti ja isi. Ja niinhän se on. Ehkä juuri siksi remontti herättää niin paljon tunteita ja saa välillä epätoivon, välillä raivon partaalle, mutta toisaalta taas en voi vielä edes kuvitella sitä riemua, miltä tuntuu kun kaikki on valmista. Tärkein oppi on ollut, että jos vielä joskus remontoin jotain, en luovu edellisestä kodista ennen uuden valmistumista.

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian

20 syyskuun 2020 Sneak peek uuteen kotiin!

Yläkerta on kylpyhuoneiden viimeistelyä, walk-in-closetin kalusteiden kasausta ja verhoja vaille valmis – vihdoin! Koska itse olen niin innoissani siitä että vihdoin joku kohta näyttää edes valmiilta, halusin jakaa pienet sneak peek -kuvat. Kokonaisuus on valmis sitten joskus, onneksi on tullut remppailtua aiemminkin niin tietää että se loppuvaihe on onneksi aika nopea ja valmista tulee ihan hetkessä. Tuskallisen hitaat, näkymättömät työvaiheet ovat onneksi ohi ja enää on jäljellä lähinnä sitä kasaamista ja viimeistelyjä. Siivousta ja muuttokuorman purkamista odotellessa vaan. On muuten turhauttavaa kun ei itse voi tehdä mitään, mä kun viettäisin vaikka yömyöhään iltoja talolla kasaten kaappeja sun muuta. Luulen, ettei meidän kylppäreiden ja keittiön asentaja kuitenkaan ehkä tykkäisi jos menisin ”auttamaan”.

Kuluneen viikon aikana saimme uudet portaat ja kaiteet, ne on valmistettu tiikistä, jota pidetään muuten kuulemma maailman parhaana puulajina. Jaa-a, painavaa ja kuulemma teriä kuluttavaa ainakin. Meille se valittiin lähinnä värin takia, sillä se tulee sopimaan alakerran viinihuoneen hyllyihin sekä ulko-oviin, jotka on valmistettu samasta puusta. Tiikki ja sen ajan myötä muuttuva väri tuo mieleen veneiden kannet ja tykkään sen tunnusta jalan alla. ”Tiikipuu on kallist Viros, mut kannata laitta on se nii hieno” sanoi etelän aksentilla puhuva työmies. Ihana! Tosiaan, vaihdettiin myös vanhat ulko-ovet (pääovi sekä varasto) sekä niiden välinen seinäpanelointi. Tiikki vaalenee valon vaikutuksesta, joten nyt se on vielä vähän tumma mutta tykkään silti. Vanhat, koivun sävyiset Ikean lastulevyhyllyiltä näyttävät portaat saivat lähteä. Kaiteiden yläosa tehtiin myös tiikistä ja kokonaisuudesta tuli paljon parempi kuin kuvittelin, sopivasti ylellisen näköinen mutta kuitenkin lämmin.

Kipsityöt ovat melkein valmiita koko talossa ja voi että, voisin vain halata näiden tekijöitä joka kerta kun nähdään. Eniten meidän kodin ilmeeseen vaikuttava tekijä on kipsi ja voikin sanoa, että ne muuttivat koko talon ilmeen ja tyylin. Sain palan jugendtaloa kotiin ja juuri sitä fiilistä, jota unelmieni asunnossa olisi. Kaikki listat sekä katto- ja seinäkoristeet on tehty siis kipsistä. Kun kokonaisuus on valmis ja saan kunnon sisustuskuvat, teen kipsitöistä oman postauksen. Mutta katsokaa nyt – ruusuja ja leijonia, ai että! Just sopivan överi ja niin mun näköistä. Keskiviikkona asennettiin myös vihdoin meidän kokolattiamatot ja kun torstaina kiirehdin suoraan lentokentältä katsomaan taloa, olisi tehnyt mieli vain heittäytyä makaamaan lattialle. Se on ensisilmäyksellä täydellinen valinta ja uskon, että viileinä talviaamuina pidän siitä vieläkin enemmän.

Sähkötyöt ovat olleet iso osa remonttia, sillä niitä on tehty ihan valtavasti. Pistorasioita ja katkaisijoita on siirretty sinne tänne ja on vedetty sähköjä niin verhoille kuin kattolistojen led-valoillekin. Sivustaseuraajalle ehkä turhauttavinta ikinä katsoa kun mitään ei muka tapahdu, mutta samalla tehdään kuitenkin niitä kaikkein isoimpia asioita. Saatiin eilen muuttokuorma yläkertaan ja saan vihdoin omat tavarat käyttöön sekä oman tyynyn pään alle. Pikkuhiljaa ne löytävät paikkansa uusista kaapeista ja ehkä täällä kohta jo asutaan. Ensi viikolla saapuu keittiö (osissa tietysti haha) ja voi sitä onnen päivää kun kohta hanasta tulee vettä ja puuron saa keittää liedellä.. Lokakuusta tulee varmaan tähänastisen vuoden paras kuukausi ihan jo tällaisten juttujen takia. Remonttia en tee näin kyllä enää i-ki-nä.

PS. Perustan pian muuten ihan erillisen sisustustilin näille kotijutuille, joten jos remontointi ja sisustus aiheina kiinnostavat, pysyttele kuulolla. Jos talo ei ole sun juttusi, tulee sinne myös kaupunkikaksion remontointia – se saa aivan uuden ilmeen ja kokonaan uuden pohjaratkaisunkin. Sisustusjutuilla oma tarkoitukseni on inspiroida toteuttamaan omia unelmiaan ja haaveitaan, olivat ne sitten tyyliltään mitä tahansa. Nimittäin se mistä itse oikeasti pidät, ei koskaan mene pois muodista.

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian