Sain ihanalta Emmalta haasteen listata ulkonäköni risut ja ruusut, 3 pahinta ja 3 parasta. Haaste, indeed. Ajattelin, että tämähän on helppo nakki, mutta eihän se ollutkaan. Kaikkea muuta. En ole varmaankaan koskaan ollut sinut ulkonäköni kanssa, sisäisen kauneuteni olemassaolon tiedostan kyllä erittäin hyvin, mutta se ulkoinen olemus ei nyt jostain syystä puhu sen kanssa samaa kieltä.

En nyt varsinaisesti ole pitänyt itseäni rumana (pelkkä sanakin on jo ruma..), mutta en kyllä varmaan koskaan tähänastisen elämäni aikana ole voinut sanoa, että olisin ihan 100% tyytyväinen ulkonäkööni. Osasyynä on varmasti täydellisyyttä tavoitteleva luonteeni ja nyky-yhteiskunnan järjettömät ulkonäköpaineet. Voi kuinka ihailenkaan ihmisiä, varsinkin naisia, jotka voivat täydestä sydämestään sanoa, että ovat tyytyväisiä juuri siihen, miltä he näyttävät ja mitä heille on annettu. Minun on vaikeaa ottaa kehuja vastaan ulkonäöstäni, sillä jollain tavalla kuitenkin aina kyseenalaistan ne. Olen kyllä opetellut, matka on pitkä.

Mutta aloitetaan nyt se varsinainen haaste, näitä oli kyllä vaikea listata.

Ensin ne negatiiviset jutut, eli ulkonäköni risut

Hiukset, ne ovat aina huonosti. Taipuisa ja karhea hiuslaatu harvemmin käyttäytyy juuri siten, kuin sen pitäisi. Milloin nämä ovat liian paksut, milloin liian ohuet, väärän väriset, väärän mittaiset. Niitä myös lähtee aivan liikaa ja vaaleat lattiat ovat mustien hiusten peitossa. Luojan kiitos, olen kuitenkin päässyt pidennyksistä eroon.

Silmät, ovat mielestäni liian pienet, ne ovat muutenkin eri paria. Ripsipidennyksillä tätä eroa pystyi huijata, mutta niistäkin olen luopunut.

Iho, noin 20 ikävuoden tienoilla sain riesakseni atooppisen ihottuman. Ihoni on todella kuiva, kiristelevä, helposti ärtyvä ja talvisin joudun käyttämään jopa kortisonivoidetta ihottumaläiskiin. Kasvojeni iho huononi myös hurjasti raskauden jälkeen, siitä ja sen hoidosta kirjoittelenkin varmasti myöhemmin lisää.

Ei mitään niin huonoa, ettei jotain hyvääkin – siispä ne ruusut

– Reidet, tämä on tietysti seurausta liikkumisesta, mutta olen reisiini tyytyväinen, ja voin käyttää huoletta lyhyitäkin shortseja. Ehdoton lempparitreenini on jalkatreeni!

Peppu, en ole voinut oikeastaan koskaan aiemmin sietää sitä, ja se on ollut ulkonäköni yksi suurimpia huolenaiheita, mutta näköjään tarpeeksi kun kyykkää, niin siitäkin saa ihan inhimillisen näköisen. Ehkä pidän siitä nyt juuri siksi, koska aiemmin olen inhonnut sitä niin kovasti.

– Hymy, symmetrinen ja tasaiset hampaat (jotka kaipaisivat kyllä valkaisua, kiitos kahvin suurkulutuksen..). Hymyilen muutenkin todella paljon, onneksi hymy on kunnossa. Kaikki ilmerypyt ovat sen arvoisia, hymy on kaunein asusteesi. Oli se sitten millainen tahansa.

Kuitenkin olen sen verran sinut itseni kanssa, että pystyn myös nauramaan epätäydellisyyksille vartalossani ja menemään helposti ilman meikkiä kauppaankin. Tykkään kuitenkin laittaa itseäni nätiksi ihan kotipäivinäkin. Teen sen ensisijaisesti itseäni varten, mutta minusta on tärkeää näyttää hyvältä myös sen oman kumppanin takia, jos sellainen löytyy. Vaikka hän rakastaakin sinua toivottavasti juuri sellaisena kuin oikeasti olet, onhan se nyt mukavampi katsella toista kun hän on vähän panostanutkin itseensä. Puolin ja toisin.

Nyt taidan mennä aamukahvini kanssa (hampaat kiittävät ja ovat varmaan taas astetta tummemmat!) hieman laittautumaan tätä päivää varten, sillä lähden kohta poikani kanssa ajelemaan kohti Lahtea. Aurinkoista perjantaita, palataan pian!

Ja koska tässä oli niin paljon haastetta itselleni ja Iisa sai jo tämän, taidan olla haastamatta ketään.


Pikkumusta, jokaisen naisen luottovaate. Tosin vasta silloin, kun löytää omaan tyyliin sopivan yksilön. Pikkumustan ei tarvitse aina olla se klassinen kotelomekko, vaan juuri omannäköinen. Etsin pitkään täydellistä versiota itselleni, kunnes löysin sen Tiger of Swedenin mallistosta. Tosin aiempi mielestäni täysin vastaava pikkumustani oli Vilasta, ja siinä ei todellakaan ollut mitään vikaa. Siihen asti kun se pesussa repesi saumoista niin pahasti, ettei mitään ollut tehtävissä. Vaatteiden ja asusteiden laatu on mennyt kyllä todella paljon alaspäin ja tämä koskee ikävä kyllä myös kalliimpia merkkejä. Hinnat kuitenkin vain jatkavat nousuaan..

Mutta itse asiaan, pikkumusta on yksi vaatekaappini kulmakivistä, sillä se on niin helppo yhdistää erilaisiin kokonaisuuksiin ja siten sillä on monta käyttötarkoitusta. Tämä totta tosiaankin menee niin hautajaisissa kuin näköjään lenkkareiden kanssa New Yorkin kaduillakin. Tämä yksinkertainen asu on ollut päälläni tänä kesänä monta kertaa, ja pidän siitä aina yhtä paljon. Kengät tosin ovat olleet ainoastaan NYCssa noin urheilulliset, mutta tuo viimeaikojen sporttimuoti sallii hyvin tämän mukavan vaihtoehdon mekon pariksi. Kokomustaa, mutta musta toimii aina. Jos en millään keksi, mitä puen päälleni, mustat vaatteet ovat aina valintani. Mustat hiukset ovat ratkaisseet myös monta hiuskriisiä, mutta kohta on aika vaihtaa väriä, iiik!

Kuten jo mainitsinkin, kuvat ovat suosikkikaupungistani New Yorkista. Olen aina ollut sellainen haaveilijaluonne, ja nyt jos jostain päättömästä unelmoin, niin haluaisin asua Manhattanilla, vaikka vain vuoden, ennen kuin poikani menee kouluun. Ja paluu maanpinnalle, se nyt ei vain taida olla teoriassa mitenkään päin mahdollista. Mutta takaisin vierailulle palaan pian.

Eilen aloitin tosiaan taas opiskelut, josko sitä saisi tutkinnon pakettiin vihdoinkin. Toisaalta tykkään kyllä opiskelustakin, enää se ei vain ole niin rentoa ja huoletonta kuin aiemmin. Eilen oli myös muutenkin todella huono päivä, onneksi niitä on harvoin. Olen niin optimistinen ja iloinen luonne, että nuo huonot päivät ovat sitten todella huonoja. No, ehkä pieni kiukuttelu silloin tällöin puhdistaa ilmaa ja parantaa mieltä, juoksin vielä iltamyöhällä kaatosateessa lenkinkin. Tuli muuten paljon parempi mieli. Ja tänään on uusi päivä, se taitaakin mennä hyvin pitkälti kirjojen ja töiden parissa. Kivaa torstaita teille kaikille!


Syyskuu. Kesä on takanapäin ja nyt viimeistään on aika palata normaaliin arkeen. Monille arkeen palaaminen on myös (jälleen kerran..) sen uuden elämän aloittamista ja herkuista luopumista. Kuntosalit täyttyvät liikkujista, salilla todellakin oli eilen illalla tungosta ja parkkipaikkaa oli lähes mahdotonta löytää.

Minulta toivottiin postausta siitä, miten liikkumisen voisi aloittaa taas uudelleen tauon jälkeen, joka varsinkin kesällä venyy usein vähän liiankin pitkäksi. Aiempina vuosina olen itsekin pitänyt taukoa liikunnasta ja terveellisestä syömisestä, ja tämä tauko yleensä venyi kesäkuusta heinäkuulle, ja vasta elokuun jälkeen pääsin oikeasti takaisin normaaliin rytmiin. Kesä on kuitenkin neljäsosa vuodesta, joten se on pitkä aika kohdella omaa kroppaa kaltoin. Ihanteellisinta tietysti olisi, jos pystyisi pitää normaalit treeni-, ja ruokatottumukset lomallakin, mutta suurimmalle osalle meistä se on kyllä ylitsepääsemättömän hankalaa. Ja onhan tauolle lukemattomia muitakin syitä, kuten sairastelut ja kiireiset ajat töissä. Yhteistä tauoille on kuitenkin se, että sen jälkeen on yleensä aina vaikeaa aloittaa treenaaminen ja saada liikkuminen takaisin osaksi arkirutiineja.

Miten aloittamisesta voisi sitten tehdä hieman helpompaa? Kokosin tähän alle omia vinkkejäni, miten olen saanut motivaatiota taas kasvatettua. Jaa ihmeessä kommenttiboksissa omasi, näitä ei ole koskaan liikaa!

Tee liikkumisesta ja terveellisestä ruokavaliosta elämäntapa

Tylsä ja niin kulutettu neuvo, mutta se on helppo ratkaisu motivaatio-ongelmiin. Kun jokapäiväiseen elämään kuuluu liikunta, se ei ole pakonomaista suorittamista, vaan normaalia päiväohjelmaa. Pyrin itse liikkumaan joka päivä jotenkin. Kuulostaa paljolta jos kerron harrastavani liikuntaa 7 kertaa viikossa, mutta liikunnan ei tarvitse olla aina raskasta, lepopäivinä et taatusti kadu pitkää kävelylenkkiä raittiissa ulkoilmassa. Tämä tietysti vaatii, että tauon jälkeen saat ensin sen kipinän aloittaa.

Aloita kevyesti

Ei kannata suinpäin sännätä tunnin juoksulenkille, jos olet ollut viimeiset viikot lähinnä makuuasennossa. Samoin salilla kannattaa muistaa, että lihaskuntokin heikkenee nopeasti. Samoja painoja millä teit viimeiset sarjat ennen taukoa, ei kannata laittaa heti ensimmäisenä tankoon, vaan aloittaa kevyemmin, jolloin pohjakunto joka sinulla kuitenkin on, kohenee nopeasti. Tätä toistetaan paljon, mutta liian moni kipeyttää lihaksensa niin pahasti, että treeniin tulee väkisinkin taas uusi tauko.

Tee suunnitelma ja aseta tavoitteet

Kun paperilla on selkeä sali-, tai juoksuohjelma tai vastaavasti liikuntaharrastuksen uudet syysaikataulut, on paljon helpompaa noudattaa sitä suunnitelmallisesti. Mietin aina uuden viikon alussa, miten aion mahduttaa salilla käynnin tai lenkit muuhun aikatauluuni. Pyrin täyttämään alkuviikon aina treeneillä, jotta loppuviikosta olisi sitten varaa tehdä ex tempore -juttuja tai pitää vain lepopäiviä. Kun on esimerkiksi selkeä kolmeosainen saliohjelma, tulee sinne salille todella mentyä vaikka sitten viimeistään viikonloppuna tekemään ne treenit, jotta ohjelman idea säilyy.

älä palkitse itseäsi liikkumaan lähtemisestä lepopäivillä tai herkuilla

Tätä ei tarvitse varmaankaan edes sen kummemmin avata. Se, että olet juossut viikon aikana 20 kilometriä, ei ole syy syödä kahdella kädellä suklaata sunnuntaina. Syöt herkkuja jos syöt, mutta liikunnasta palkitsemiseen riittää varmasti se mahtava fiilis, että teinpäs sen lenkin! Sen jälkeisestä hyvästä olosta puhumattakaan. Voit sanoa syöväsi hyvällä omallatunnolla levyn suklaata silloin kun oikeasti sisimmässäsi tiedät, että olet antanut itsestäsi viime aikoina kaiken kehosi hyvinvoinnille.

Harrasta vain lajeja, joista itse pidät

Liikkumisesta ei pidä tehdä pakkopullaa. Jos aiemman harrastuksen aloittaminen syksyllä uudestaan tuntuu jo etukäteen ahdistavalta, lopeta se ja etsi uusi. Samaa ajattelutapaa noudatan muussakin elämässä, jos joku asia ei tunnu hyvältä, siitä hankkiudutaan eroon ja etsitään parempaa tilalle. Toisinaan täytyy kuitenkin mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta se voi tapahtua oman mieluisan lajin sisällä. Kokeile seuraavalla lenkillä juostakin vielä yksi ylimääräinen kilometri, yllätyt kun jaksatkin sen kevyesti!

Aikataulujen merkitys on suuri

Jos harrastat lajeja, joiden aikataulut ovat ennalta määrättyjä, koita välttää hankalia aikoja. Se, että päätät mennä illalla Bodypump -tunnille, joka alkaa klo 20:30 voi kuulostaa vielä maanantaiaamuna hyvältä idealta, mutta tosiasiassa kun odotat tunnin alkua jo iltapäivästä ja kotona houkuttelisi sohva ja illallinen, jätät helposti hankalaan aikaan olevan tunnin väliin ja valitset sen sohvan. Vastaavasti aamulla klo 7 voi olla hankalaa juosta, vaikka kuinka olisit päättänyt mennä aamulenkille kätevästi ennen töitä.

Jos treenit jäävät väliin, se ei ole maailmanloppu

Muutama päivä pois salilta ei pilaa ohjelmaasi tai kuntosi ei romahda, jos liikut säännöllisesti. Kun päätät, että liikut loppuelämäsi niin paljon ja hyvin kuin pystyt, ei hetkelliset poissaolot vaikuta kuntoosi tai hyvään oloosi. Treenien poisjättäminen on vaikeampaa, kun tiedät muutenkin liikkuvasi pätkissä ja satunnaisesti. Silloin kannattaa yrittää säännöllistää liikkumista ja panostaa aikataulutukseen ja mieleisen lajin valintaan.

Pienillä hankinnoilla lisämotivaatiota

Jos uudet juoksukengät saavat sinut juoksemaan enemmän, osta ne. Jos uusi upea toppi saa sinut lähtemään edes yhden kerran treenaamaan, ostos oli kannattava. Pieniin mukaviin asioihin saa ja kannattaa panostaa, jos ne saavat liikkeelle. Musiikkia on paljon kivempi kuunnella lenkillä, kun kuulokkeet eivät putoa korvista ja jumppatunti sujuu huomattavasti mukavammin, kun on laadukkaat urheiluliivit. Urheiluvaatteissa ja -tarvikkeissa saa ollakin vähän materialisti. Ne ovat sijoitus itseesi.

Näillä olen itse päässyt pitkälle ja tehnyt liikkumisesta itselleni elämäntavan. Toivottavasti tästä oli jollekin apua, vaikkakin nämä neuvot tuntuu olevan jo melkoisen käytettyjä ja kulutettuja ja niitä moni toistelee näin syksyllä sen uuden elämän kynnyksellä. Mutta niin ne vaan toimivat! Ehkä seuraavalla lomalla haluat itsekin jo liikkua. Aiemmin en olisi osannut kuvitellakaan ottavani urheiluvaatteita mihinkään reissulle mukaan, mutta nyt ne ovat osa matkalaukun sisältöä siinä missä juhlamekot ja hellehatutkin. Postauksen kuvat ovat aamuiselta vatsatreeniltäni Espanjasta, ne tosin on otettu juhannuksena, joten maisemat eivät ole tällä hetkellä ihan yhtä aurinkoiset. Onneksi pääsen nyt syksyllä takaisin lämpimään.

Nyt haluan toivottaa ihan mahtavan energistä päivää teille kaikille, aloitinkin sen itse jo kukonlaulun aikaan ja nyt lähdenkin pitkästä aikaa koululle. Viimeisiä kursseja viedään. Palataan pian, ja tsemppiä kaikille, jotka aikovat myös tänään lähteä hikoilemaan!