Nuorempana haaveilin kaikesta suuresta ja ylellisestä. Säästin kalliiden ostosten laatikoita ja paperikasseja, jotta sain pidettyä niitä esillä kodissani. ”Et ne näkis, et on Hermes ja Louis Vuitton..” luulen alitajuntani ajatelleen. Nykyään säästän ostosteni paperikasseja siksi, että harrastan paljon second handina ostamista ja etenkin myymistä – ostajat haluavat yllättävän usein full setin.

Ja ainakin sen paperikassin ja laatikon.

 

Vähitellen materia alkoi menettää merkitystään. Rakastan kyllä edelleen laadukkaita vaatteita, silkkimekkoja, vähän liian paljon kenkiä ja tiettyjä kauniita käsilaukkuja, mutta niiden merkitys minulle on niin erilainen kuin vielä jonkin aikaa sitten. Ne ovat mukavaa ekstraa, mutta eivät millään lailla tavoiteltavia asioita.

Halusin nostaa tämän esiin, sillä olen järkyttyneenä seurannut, kuinka yhä useampi velkaantuu tavoitellessaan järjettömän kallista materiaa. Kuinka yhä useampi lapsi kysyy youtube-videoiden inspiroimana toiselta, paljon sut outfit maksaa?

 

”Maksaa mitä maksaa, sillä ei oo mitään väliä!” vastasin pojalleni ja pidin niin pitkän saarnan aiheesta, että seitsemänvuotias peitti korvansa ja pyysi, että olisin jo hiljaa. Kun yritin kertoa, että lapsi rakas, meillä on jo kaikki, tajusin jotenkin kirkkaammin kuin koskaan aikaisemmin, että meillä totta vie on jo ihan kaikki.

 

Etuoikeutettuina länsimaalaisina, saati suomalaisina, meillä on asiat paremmin kuin keskimäärin missä tahansa muualla maailmassa. Suomen passi on lottovoitto, joka tässä maailmassa on jaettu harvoille ja valituille. Meille. Uskon, että valitamme näin paljon ja tuomme pienempiäkin epäkohtia esiin juuri sen takia, että meillä ihan totta on jo maailman mittapuulla ihan kaikki.

Olemme kuitenkin myös ihmisiä. Tottuneita tähän kaikkeen, yltäkylläisyyteen kyllästyneitä.

Aina välillä mietin, mistä se johtuu, ja aina silloin tulen samaan johtopäätökseen. Olemme niin irtautuneita luonnosta, ettemme toimi enää normaalisti.

 

 

 

Ajatukseni eivät ole ihan tuulesta temmattuja. Samaan johtopäätökseen ovat päätyneet useat tutkijatkin. Luonnosta irtautumisesta kärsii niin fyysinen kuin psyykkinenkin kunto. Ihminen kuuluu luontoon, mutta moderni maailma tuhoaa sitä. Se vie meidät irti luonnosta silloinkin, kun fyysisesti olemme siellä.

The most instagrammable places in forest. Löytyy Pinterestistä.

Haluan asua kaupungissa, sydämeni koti on keskustassa, mutta luonnossa voin paremmin kuin missään muualla.

 

Sanoin ääneen, et mökki ois muuten kiva. Paljon sanoja kaupunkilaiselle, joka juoksee punkkeja karkuun Kulosaaressakin.

En luultavasti pääse yli ajatuksesta, että minulla ei ole vielä kaikkea, kunnes minulla on oma pala suomalaista luontoa etelässäkin. En koe missään sellaista rauhaa, kuin Lapissa talvella. Kesällä saaristossa, mutta siellä taas ahdistaa se vaihtuvuus ja juurettomuus. Veneellä on seuraavassa satamassa hetkessä.

Sieluni kaipaa lapsuuden maisemiin, mutta samalla se haluaa maalata ne uudelleen.

Vielä jonain päivänä laitan kädet multaan ja kävelen aamulenkit landella.

 

 

 

Kun elämäni läheisin ihminen on muuttamassa elämäänsä ulkomaille, olen pohtinut Suomea hieman eri kanteilta. En voisi itse koskaan lähteä täältä kokonaan. Yksi suurimmista syistä on luonto.

Se on tuonut elämään niin vahvoja kokemuksia, vapauden tunteen ja ennen kaikkea sellaisen rauhan, mitä ei mistään muualta saa.

 

Luonnossa tajuaa paljon konkreettisemmin, että meillä todella on jo kaikki.

Voisin vaihtaa materiaalisen omaisuuteni mökkiin. Ei taida tosin tällä hetkellä riittää edes käsirahaan.

 

Kolmekymppisyyttä vai ei, mutta tasapainoinen minä uskaltaa jo sanoa, että onni alkaa, kun saa kädet multaan. Lapsesta asti niitä puita pilkkoneena, alan ymmärtää kuinka paljon tarvitsen pakopaikan luonnosta ja mikä merkitys kallioilla ja rantasaunalla voi elämässä olla.

Uskon, että arvostan tätä nyt paljon enemmän, kun minulla on mahdollisuus päästä usein pois Suomesta ja etenkin sen huonoista puolista kuten valitettavasta säästä.

 

Tämä teksti oli huomattavasti helpompi kirjoittaa aurinkoisena päivänä, kun on juuri palannut Ranskasta.

 

 

 

Tätä rakastan matkustamisessakin. Kun näkee maailmaa, näkee taas kotimaansa uusin silmin. Joku haluaa täältä kokonaan pois, joku ei tohdi lähteä edes reissuun.

Löydän itseni jostain sieltä väliltä. Ikuinen kaukokaipuu ja seikkailun jano, samalla ylpeä ja kiitollinen kaikesta, mitä kotona on.

Kiitollisuutta kokee nykyään aivan eri tavalla, kun kiitollisuuden aiheet eivät liity millään lailla materiaan. En ole koskaan ollut kiitollinen siitä, että minulla on esimerkiksi uusi designerlaukku. Sen sijaan kaikkein eniten kiitollisuutta olen kokenut juuri hiihtoladulla ja niillä rantakallioilla.

 

Lapselle haluan mahdollisimman paljon kokemuksia maailmalta, mutta samalla juuret tiukasti Suomeen. Meillä on täällä paljon hyvää. Monta syytä lähteä, mutta vähintään yhtä monta jäädä.

Kuulisin enemmän kuin mielelläni tarinoita teiltä, jotka olette asuneet ulkomailla tai edes osittain ulkomailla? Mikä sai lähtemään, mikä ehkä palaamaan?

 

Ja tarinoita ihan teiltä jokaiselta aiheesta, milloin koet, että sulla on kaikki?

 

 


 

Minun pitäisi olla nyt helteisessä Kaliforniassa. Odotin Los Angelesin kevättä ja yleensäkin koko Amerikan avautumista eurooppalaisille niin paljon. Matkaan tuli kuitenkin muutoksia ja helteisen kevään sijaan Kalifornian syksy saa tänä vuonna tulla tutuksi.

Tällä hetkellä odotan lähtöä päivän ensimmäiselle asuntonäytölle. Etelä-Ranskassa.

 

Askeleen lähempänä unelmaa täällä. Yritän hillitä itseäni innostumasta liikaa, sisäänrakennettu pessimisti muistuttaa silloin tällöin kaikista niistä toteutumattomista unelmista.

Lapsena haaveilin hienoista asioista, kuten lapset yleensä haaveilevat. Isä yllätti kerta toisensa jälkeen suunnitelmillaan. Sellaisillakin, joista en olisi osannut edes uneksia. Piti saada ja nähdä paljon, mutta suunnitelma toisensa jälkeen kariutui. Pettymys pettymyksen perään, ja lopulta jäi jäljelle edes toivonkipinä siitä, että pääsisin edes joskus viettämään normaalin viikonlopun isäni perheen kanssa.

Silloin en ymmärtänyt, mutta kaksikymmentä vuotta myöhemmin ymmärrän, että pessimistisyyteni ja pelko sanoa omia haaveitaan ääneen kumpuaa juuri sieltä, jossa unelmani ja haaveeni hautautuivat lopulta riippuvuussairauksien alle.

 

Tukka nutturalle, lämmintä päälle ja tapaamaan välittäjää. Kylmä huhtikuu piinaa Rivieraakin ja täällä taitaa olla jopa kylmempi kuin Suomessa. Kolea sää ei kuitenkaan vie pois turkoosia vettä, tuoksuvia jasmiineja, sitruunapuiden painavia oksia ja rauhallisen kylän tunnelmaa.

 

Ehkä jonain päivänä sieltä kylästä löytyy koti.

INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Viisi vuotta sitten ei juuri kukaan tavis tiennyt retinolista. Retinoli? A-vitamiini? Mitä yhteistä? Miten käytetään? Kuka käyttää? Apua, mun iho inhoaa sitä! 

 

 

Näitä ajatuksia pyörittelin itsekin mielessäni aikanaan, ennen kuin tutustuin kunnolla retinolien maailmaan ja löysin omat suosikkini. Alunperin se taisi tapahtua Environin kasvohoitoihin erikoistuneessa hoitolassa ja sittemmin kuulin, että jopa lapsuudesta tutut Bellavitan voiteet sisältävät retinolia. Miksi retinoli tuli pinnalle vasta nyt? 

En usko, että 2020-luvulla myyntipuheilla, eikä edes vaikuttajamarkkinoinnilla, ole merkitystä, mikäli tuote ei tehokas. Jaksaahan sitä kerran kokeilla, mutta uutta ei ainakaan osta. Retinolin teho lienee vakuuttanut muutkin kuin minut, sillä vuonna 2022 lähes kaikki tietävät mitä se on. Retinoli on yksi tehokkaimmista ihonhoitotuotteista. Se on siis yksi A-vitamiinin muoto, joka lukuisten tutkimusten mukaan vaikuttaa positiivisesti ihon ikääntymiseen hidastaen sitä ja toimii tehokkaana antioksidanttina eli vahvistaa ihon suojaa kaikelta haitalliselta. Tämä ei välttämättä sano juuri mitään, mutta jos kerron retinoliseerumin ja voiteiden tekevän ihosta vahvemman, nitistävän epäpuhtauksia ja punoituksia ja tasoittavan sitä säännöllisessä käytössä, kuulostaa heti paljon paremmalta syyltä tutustua.

 

Lapseni syntymän jälkeen oma ihoni voi huonommin kuin koskaan. Moni äiti voi varmaan samaistua tähän? En ollut koskaan ollut aikuisiälläni ilman keinotekoisia hormoneja kunnes tulin raskaaksi. Keholla meni pitkään tottua normaaliin synnytyksen ja imetysajan jälkeen ja tämä hormonishokki näkyi ihossa. Se ei ollut vain epäpuhdas vaan yksinkertaisesti täysin epätasapainossa. Kokeilin yhtä sun toista hoitoa ja keinoa ja tämän matkan varrella tutuksi tuli myös retinoli. Kun iho sitten alkoi voida hyvin, kiitos ajan ja vähentyneen stressin, unohdin ne yhdet sun toiset hoidot ja menin ihan perusjutuilla eteenpäin. Hyvä kun muistin käydä kasvohoidoissa edes satunnaisesti.

Tietysti ylenpalttiseen hemmotteluun sopeutunut nahkani päätti lopulta reagoida siihen ja muistutti taas epäpuhtauksilla, pintakuivuudella ja elottomuudella, että älä hyvä ihminen unohda minua!

Tähän väliin kuuluisana disclaimerina täytyy sanoa, ettei kenenkään iho vaadi jumalattoman kalliita säännöllisiä laitehoitoja pysyäkseen kauniina, vaan siitä on pidettävä huolta monin eri tavoin. Terveelliset elämäntavat ovat tärkeämpiä kuin yksikään hoitolahoito. Laitehoidot, neulaukset ja puhdistukset toki edistävät ihon hyvää kuntoa, sitä ei voi kieltää. Silti ihoni on edelleen ollut parhaimmillaan silloin, kun jouduin oikeasti laskea euroja kosteusvoiteen ostoa varten.

 

Ihonhoitotuotteissa yllättävän usein vähemmän on enemmän. Jos haluat panostaa yhteen vähän laadukkaampaan hoitotuotteeseen, kannattaa valita monipuolinen retinoli. Vielä ennen aurinkoisia kesäpäiviä sitä voi käyttää huoletta, toki kesälläkin voi öisin. Retinoli on hyvin vahva hoitotuote, joka herkistää auringonvalolle, joten tämä neuvo kannattaa ottaa tosissaan.

Retinolin käytön ABC Retinoli sopii lähes kaikille ihotyypeille, aivan herkintä ihoa lukuunottamatta. Sen käyttö kannattaa aloittaa asteittain, eli ohuella kerroksella esimerkiksi joka toinen tai kolmas ilta. Vähitellen voit kasvattaa määrää ja käyttökertoja ja lopulta retinolia voi käyttää normaalin seerumin tai voiteen tavoin päivittäin. Kuuriluontoisuus sopii retinolille hyvin, eli voit käyttää yhden purkin ja pitää halutessasi taukoa ennen kuin hankit uuden. Retinoli on erittäin monipuolinen hoitotuote, joka parantaa ihon tekstuuria, vähentää talin tuotantoa, stimuloi kollageenin tuotantoa ja samalla vahvistaa ja kosteuttaa ihoa. Sen teho on tosiaan tutkittu ja jopa lääketiede puhuu retinolin tehokkuuden puolesta, eli kyse ei ole vain hetkellisestä trendistä.

 

Hyviä ja tehokkaita retinolivalmisteita ovat muun muassa Drunk Elephant (kuvassa), oma suosikkini Medik8 (mainoslinkki), hinta-laatusuhteeltaan ylivoimainen The Ordinary 5% (mainoslinkki), Exuviance (mainoslinkki) sekä Skinceuticalsin retinolituotteet.

INSTAGRAM @mirvaannamarian