Hammasfriikki täällä hei! Hieman flunssaisesta olosta huolimatta menin kuin meninkin eilen hammaslääkäriasemalle enkä perunut aikaa viime hetkellä sairauteen vedoten, kuten olisin ilmiselvästi aiemmin tehnyt. Olen kirjoittanut ennenkin hammaslääkäripelostani ja syksyllähän viisaudenhampaani leikattiin nukutuksessa nimenomaan sen takia, etten todellakaan uskaltanut antaa koskea niihin hereillä ollessani. Eräs syksyllä tapaamani hammaslääkäri kuitenkin totesi, että nukutuksessa tehty hammashoito ei poista itse pelkoa. Nyt kolme kuukautta tuon operaation jälkeen olen kuitenkin vähän eri mieltä.

 

Okei, en antaisi edelleenkään poistaa hampaitani hereillä, mutta itse hammaslääkäriin meneminen ei ole enää ollenkaan niin paha juttu. Eilisen ajan hampaiden tarkastukseen ja puhdistukseen varasin ihan hyvillä mielin enkä edes ajatellut peruutusta, kuten ennen tein aina pelon yllättäessä. Opin nimittäin tuosta kokemuksestani sen, että ne pahimmat operaatiot voidaan nimenomaan tehdä niin, etten tiedä niistä mitään. Tavallisesta hammaslääkärikäynnistä selviän kyllä ja ainakin omalla hammaslääkäriasemallani on aivan ihana henkilökunta. Siinä missä marraskuussa vielä itkin hammaslääkärin tuolissa, eilen meinasin jopa nukahtaa pariin otteeseen hampaita puhdistaessa. Siis oikeesti, ja mulla on ehkä maailman alhaisin kipukynnys ja se kammo.

 

Miten te muuten hoidatte omia hampaitanne? Juttelin suuhygienistin kanssa hampaiden hoidosta ja Hesarin jutusta, kuinka suomalaisten nuorten aikuisten hampaat ovat osalla todella huonossa kunnossa. Itsestä huolehditaan kyllä, mutta hampaat unohdetaan. Suun terveys kertoo paljon koko kehon terveydestä ja siihen tulisi kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota. Hampaiden tai ienten tulehtuminen ei ole mikään pikkujuttu ja siitä voi seurata vakavia komplikaatioita.

Kuten yllä jo kirjoitinkin, mä olen nykyään aikamoinen hammasfriikki. Siinä missä ennen kävin ehkä viiden vuoden välein hammaslääkärillä ja hammaskiven poistossa, käyn nykyään hammaslääkärillä ja putsaamassa hammasvälit ja mahdolliset hammaskivet pari kertaa vuodessa. Selviää niin paljon vähemmällä. Lisäksi kunnollisen, värähtelevän sähköhammasharjan käyttö on ihan must. Pesen hampaat kaksi kertaa päivässä enkä tingi siitä vaikka olisin ollut juhlimassa. Lisäksi käytän hammaslankaa joka ikinen ilta ennen hampaidenpesua (tiesithän että lankaus tehdään aina ennen harjausta?), mutta nyt suuhygienisti suositteli minulle hammasväliharjaa. En edes tiennyt miten niitä käytetään, mutta ammattitaitoinen ja ihana hammashoitaja näytti ihan kädestä pitäen. Marssin samantien apteekkiin ostamaan harjoja ja uutta suuvettä, jota sitäkin purskuttelen hampaidenpesun jälkeen.

 

Olisi kiva kuulla teidänkin hammasjuttuja, kauhutarinoita tai ihan vain hoitorutiineja. Mikä on sun syntisi hampaiden hoidossa? Skippaatko lankauksen tai venytätkö tarkastusväliä liian pitkäksi? Saatan välillä hammaslääkärin odotustilassa alkaa höpötellä näitä ihan tuntemattomien kanssa. Hampaat ja niiden hoito kun yhdistävät kaikkia.

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


Kauneusjuttuja pitkästä aikaa! Kuorinnoista tuli puhetta viime viikolla, ja keksin kirjoittaa aiheesta ihan postauksen verran tekstiä. Ihon kuorinta oli asia, jonka skippasin aivan liian monen vuoden ajan, niin että kuorinta-aineet jämähtivät muovipurkkeihinsa ja levittelin niitä aina kun muistin, eli hyvin harvoin. Sen sijaan pidin kyllä huolta ihon kunnollisesta putsaamisesta vähän liikaakin. Panostin paljon putsareihin, kasvovesiin ja voiteisiin, mutta kuorinta jäi aina.

Kun kasvoissa olen skipannut, vartalon ihon sen sijaan olen kuorinut säännöllisesti kahvinpuruilla. Muistan, kun Karibialla kävin kahvipapukuorinnassa. Eihän se ihan samalta tuntunut kuin se kotisuihkussa iholle levitetty kertaalleen keitetty aamukahvi, mutta sen jälkeen huomasin suuret muutokset. Aurinko tarttui paremmin, iho oli pehmeä. Kasvot kuorittiin hienommilla kahvipavuilla, se aamukahvi kun on siihen vähän liian isorakeista. Fiilistelin poikkeuksellisen pehmeää ihoa ja päätin alkaa tavoitella sitä kotonakin. Sitten lentokoneessa luin kulttimerkin takana olevan Tata Harperin haastattelun, jossa hän kertoi kuorivansa ihonsa päivittäin. Siis mitä? Kaikki kosmetologithan ovat aina suositelleet kuorintaa kerran viikossa. Päätin kokeilla, sillä kasvojeni ihoni on kuitenkin aina rakastanut kuorintaa, siis silloin kun olen sen muistanut tehdä.

Luin paljon eri kuorinnoista ja kokeilin eri tuotteita. Ihoa kannattaa kuoria niin rakeisilla kuorinnoilla kuin hellävaraisilla rakeettomillakin. Niitä voi vuorotella ja jos iho tuntuu ärtyvän liiallisesta kuorinnasta, kannattaa luonnollisesti harventaa kuorintaväliä. Ihon kuorinta tehdään kevyin, ylöspäin pyörivin liikkein ja siinä kannattaa keskittyä erityisesti ongelma-alueisiin, kuten nenänpieliin. Itse teen kuorinnan aina sormin, toisinaan käytän apuna musliiniliinaa, joka on aivan ihana apu jo pelkästään kasvoja puhdistaessa. Sekin ikään kuin kuorii ihoa. Kuorinnan jälkeen seerumit ja voiteet imeytyvät tehokkaammin. Erityisesti silloin kannattaa muistaa kerrostaa eri tuotteita iholle ja kosteuttaa kunnolla. Hieronta myös poistaa nestettä kasvoista. Kun tämän tekee illalla, aamulla peilistä katsovat varmasti hyvännäköiset kasvot.

Nykyään kuorin omat kasvoni lähes joka päivä. Iho on paljon kuulaampi, tuntuu pehmeämmältä ja se on paremmassa kunnossa kuin vuosiin.

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


Sateisen maanantain kruunasi hiusvärin päivitys. En osaa enää kuvitellakaan itseäni täysin tummatukkaisena, siitä mustasta nyt puhumattakaan. Onneksi aloin vaalentamaan Essin kanssa sitä pikimustaa, vaikka aluksi lopputulos ei ollutkaan mitenkään kirkkaana mielessäni, matkalla löysin vihdoin oman värini. Huomaan sen siitä, ettei huonoja hiuspäiviä ole enää lainkaan yhtä usein kuin aiemmin. Vaaleampi sävy on myös ihoa vasten  armollisempi ja moniulotteinen balayage -värjäys antaa anteeksi vähän pidemmänkin tyvikasvun. Vaikka pituuksissa onkin jo hyvin vaaleita sävyjä, tyvi saa pysyä edelleen tummempana. Koska minulla on kuitenkin tummat piirteet, kokonaan vaalea tukka tuntuisi ikään kuin luonnottomalta. Balayage tuo hiuksiin paitsi mielenkiintoisia sävyvaihteluita, myös pehmeyttä ja luonnollisuutta.

Balayage -tekniikkana sopiikin kaikille sävyille, eikä se missään nimessä ole pelkästään blondeille tarkoitettu juttu. Hair -avainsanan alta löydät omia balayage -vaiheitani täältä blogista, aina sieltä lähtötilanteen mustasta hyvinkin vaaleaan kesätukkaan. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan jos pienikin vaalennusprojekti on mielessä. Hiukseni vaalennan aina Oleplexin kanssa, ilman sitä en lähtisi enää edes mietoon vaalennukseen, sillä haluan hiusteni pysyvän terveinä ja hyväkuntoisina. Hiukset kun viestivät kantajansakin olemuksesta ja hyvinvoinnista. Essin kanssa olen löytänyt onneksi oman värini, ja se on yllättävän vaalea! Jos etsit sydämellistä hiustaikuria Helsingistä, tsekkaa siis www.hairbyessi.com❤️

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria