En koe itse somen päivittämistä minkäänlaisena taakkana, sillä päivitän sitä tasan just silloin, kun huvittaa. Olen siitä ehkä erilainen tämän blogityöni kanssa, etten juurikaan seuraa kävijälukuja enkä myöskään toimi minkäänlaisen analytiikan mukaan. Toki monet sanovat, että pitäisi mutta.. Tunnen itseni, olen liian herkkä stressaamaan ja koska tykkään toistaiseksi kirjoitella blogia näinkin usein, kokisin tuollaisesta jatkuvasta lukujen seuraamisesta ja analysoinnista aivan liikaa paineita. Ja siitä jos jostain kärsii suoraan blogini ja sen sisältö. Kaiken maailman blogikonsultit kehottavat myös keskittymään kapeaan aihepiiriin, mun blogi on sekoitus aivan kaikkea. Täältä saatat löytää reseptin raakakakkuun, arvostelun urheilukellosta, urheilua, suuria tunteita ja ajankohtaisia aiheita, lapsiperhearjen tuskailua ja yks kaks vaikka uusia vaatteita.

 

 

 

Tykkään ihan hirveästi kirjoittaa lomalla. Oikeastaan kaikkein eniten loman jälkeen, sillä silloin olen inspiroitunut eniten. Olen ladannut akkuja saaristossa kohta jo kolme viikkoa (no kävin mä välillä käymässä niissä oikeissa töissäkin) ja ihan omasta halustani tälläkin hetkellä, Naantalin pimenevässä illassa kirjoitan (vaihteeksi) ajatuksia bloggaamisesta. Palatakseni kuitenkin otsikkoon, monet somevaikuttajat ovat pitäneet, tai pitävät, taukoa. En yhtään ihmettele miksi. Sosiaalinen media työnä, oli se sitten Instagramin tai blogin päivittämistä, on nykyään todella rankkaa, jos elää jatkuvasti analytiikan ja kaiken sen ”näin pitäisi tehdä” ohjeistuksen mukaan. Se kun ei anna hetkeksikään taukoa ja uusien kasvojen on nykyään lähes mahdotonta päästä pinnalle. Suosituimmat blogitkin ovat monet yllättävän sisällöttömiä. En ihmettele, että tauko ja harva postaustahti ovat tällä hetkellä suorastaan trendi blogimaailmassa.

 

 

Välillä mietin itsekin, että onko tässä mitään järkeä? Kirjoittaa lähes päivittäin sekä olla aina kuvaamassa jotain, oikeastaan kaikkialla. Mietin sitä kuitenkin vain silloin, kun on kiire. Nyt lomalla en koe blogini päivittämistä minkäänlaisena taakkana ja tauko blogista kuulostaa ihan hassulta. En mä halua mitään taukoa pitää. Rakastan kuvaamista ja kirjoittaminen on liikunnan lisäksi yksi ainoista asioista, joka oikeasti saa mun ajatukset muualle. Kuitenkin samaan aikaan olen vahvasti sitä mieltä, etten todellakaan halua tuottaa mitään turhaa sisältöä, jota en klikkaisi itsekään auki. Toki tää on vain mun mielipide, mutta moni bloggaaja ja somevaikuttaja kompastuu siihen, että on muka pakko päivittää usein.

 

 

Saisin varmasti enemmän lukijoita ja yhteistyökumppaneita jos tutkisin analytiikkaa ja antaisin blogille enemmän aikaa ja näkisin vaivaa. Mä haluan kuitenkin pitää tän tällaisena, mun näköisenä ja rehellisenä sekamelskana. Toki parasta on aina lukijat ja vuorovaikutus teidän kanssa, joten senkin takia olisi ihana kuulla mitä te haluaisitte lukea? Tähän postaukseen kysyin inspiraatiota 4v 11kk pojalta ja hän sanoi vain että kirjoita mamma vaikka siitä blogista. Ja siitähän mä just kirjoitin.

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian

 


Hei muistatteko niitä vanhoja hyviä blogiaikoja kun haasteet kiersivät vähän väliä? Jostain syystä olen aina tykännyt lukea tällaisia sekä kaikkia ystäväkirjapostauksia ja vastaavia. Joskus toisten kysymyksiin vastaaminen kertoo ihmisestä paljon enemmän kuin se oman tekstin tuottaminen. Tämän blogihaasteen nappasin ihanalta Iinalta, kysymykset olivat kivasti erilaisia. Satunnaisia asioita minusta ja vastauksia kysymyksiin siis tässä..

 

1. Mikä on blogisi tarina ja kuinka se alkoi? Mun blogiura alkoi siitä, että innostuin valokuvaamisesta. Kirjoittaminen on aina ollut yksi vahvuuksistani ja sen yhdistäminen valokuvaukseen oli blogin kautta tosi luonnollista. 2015 kyllästyin Facebookin päivittämiseen, sillä siellä oli niin ikään ”pakko” seurata kavereita eikä kaikkia luonnollisestikaan kiinnosta mitä mä mun elämässäni teen. Ajatus blogin perustamisesta tuli ihan yhtäkkiä ja toiminnan naisena mulla ei kauaa mennyt kun oma blogi Lilyssä oli jo pystyssä. Siitä noin vuoden päästä mua pyydettiin Indiedaysille bloggaamaan ja täällä ollaan. Katsotaan mitä seuraavaksi keksitään, mulla on vähän sellainen olo että haluaisin syksyllä kehitellä jotain uutta..

 

2. Mitä intohimo tarkoittaa sinulle? Ilman intohimoa ei kai oikein mitään voi tehdä täysillä. Se on heittäytymistä ja sitä, että asettaa asiat intohimon mukaan tärkeysjärjestykseen. Voin tehdä intohimoisesti töitä, rakastaa ja olla suhteessa, liikkua ja mennä elämässä jatkuvasti eteenpäin. Intohimoa kuitenkin koetellaan jatkuvasti. Stressi, kiire ja terveysongelmat ovat koetelleet mun intohimoani vuosien varrella todella paljon. Silti sen aina löytää jostain, jos on asioita jotka koen itselleni intohimoksi. Sanoisin, että jos ihmisellä ei ole lainkaan intohimoja, on väärässä paikassa, väärässä seurassa ja tekee itselleen vääriä asioita.

 

 

3. Mitä teet rentoutuaksesi? Liikun. Liikun, liikun ja liikun. Mun paras rentoutumiskeino on ehdottomasti urheilu ja jos en pääse treenaamaan, en pysty rentoutumaankaan. Parhaiden rentoudun silloin, kun kiireinen arki ei ole läsnä. Siistissä kodissa viikonloppuna toki myös, mutta totaalisen irtautumisen saan juuri veneellä saaristossa tai Lapin mökin rauhassa. Joskus on kiva ”rentoutua” myös muutamalla lasilla viiniä, mutta varsinaiset kännit ovat lopulta kaikkea muuta kuin rentouttavia. Toimivat nekin kyllä, mitä sitä kieltämään – mutta harvoin. Yleensä tulee lopulta vain stressaantuneemmaksi.

 

4. Viimeisin matkasi? Jos venereissuja Suomessa ei lasketa (ei kai), niin viimeksi juhannuksena olin Espanjassa perheen ja ystävien kanssa.

 

 

5. Matkustatko yleensä yksin vai ryhmässä? Tarkoitetaanko yksin matkustamisella oman perheen kesken matkustamista vai ihan itsekseen reissaamista? En ole koskaan matkustanut ihan yksin, välillä olen miettinyt että voisin mennä sinne ja sinne yksin, kun en saisi kuitenkaan tiettyihin kohteisiin ketään matkaseuraksi, mutta toisaalta matkustaminen on ihanaa yhdessä kun samat kokemukset saa jaettua omien rakkaiden kanssa. Matkustamme yleensä kolmistaan, mutta viime aikoina yhä useammin ollaan reissattu esimerkiksi ystäväperheiden kesken. Molemmissa on puolensa.

 

6. Unelmakohde, johon olet aina halunnut matkustaa? Aika monta omista unelmakohteista olen onnekseni saanut jo nähdä, mutta Malediiveilla en ole vielä käynyt. Ehkä sitten se?

 

 

7. Mikä on viimeisin kirja, jonka olet lukenut? Alkukesästä luin vihdoin loppuun jo ennen joulua saamani Katja Ketun kirjan Kun Rose on poissa. Se jäi pitkäksi aikaa kesken jo alkuvaiheessa ja luin välissä muuta, mutta luin sen lopulta aika nopeasti loppuun kun vain pääsin kirjaan kiinni.

 

8. Mikä on lempikirjallisuuden lajisi? Luen niin laidasta laitaan kaikkea, etten osaa tähän edes vastata. Tärkeintä, että lukee. Kauimpana suosikeistani ovat ehkä kepeät chick lit- kirjat ja turhan kevytsisältöiset self-helpit.

 

9. Mitä tykkäät jakaa sosiaalisessa mediassa? Ajatuksia, joista uskon olevan muillekin hyötyä. Rehellistä puhetta äitiydestä ja arjesta, hyvinvointia, keskustelua ajankohtaisista aiheista.. Kauniita kuvia ja elämää niiden takana.

 

10. Mikä on suhteesi asuinpaikkaasi? Sairaalloisen kiintynyt? Haha. Rakastan näitä mun hoodeja, tää asuinalue on ollut mun koti ja monta, monta vuotta ja en ainakaan nyt osaa millään kuvitella asuvani muualla. Mun mies haluaisin ison omakotitalon ihan merenrannalta, mutta mua ei saa täältä pois. Tällä akselilla (Eira-Ullanlinna-Kaivopuisto) asuin ennen kuin tunsimmekaan ja tämä oli silloin jo mulle koti. Olen usein kirjoittanut siitä, kuinka mulla ei ole varsinaista ”kotiseutua” enkä ole koskaan kiintynyt mihinkään. Kun muutin Ullanlinnaan, koin ensimmäisen kerran että olen kotona. Tämä tunne on jatkunut siitä asti tosi vahvana ja ehkä juuri siksi en halua lähteä täältä mihinkään. Asuntoa voisin kyllä vaihtaakin, tosin kesällä tykkään tästä pihasta ihan hulluna.

 

 

11. Mitä haluaisit edistää maailmassa? Tottakai voisin sanoa tähän että tasa-arvoa, rauhaa ja rakkautta, mutta jos mennään vähän kapeampiin linjauksiin.. Hyvinvointi-, ja terveystietoisuutta, niiden kautta kun lisääntyvät nimenomaan hyvinvointi ja terveys. Tätä niin lasten kuin aikuistenkin osalta. Sekä rakastamisen, läheisyyden ja huomioimisen merkitystä. Vapaa kasvatus ja tunteiden piilottaminen aiheuttavat ihan valtavasti ongelmia.

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


Tänä kesänä ihan ennätysmäärä ihmisiä on tullut juttelemaan mulle mun blogista. Musta on aivan ihanaa saada kasvoja teille siellä toiselle puolella näyttöä ja ihan mahtavaa, että tunnistatte mut oikeassa elämässä. On ollut ihan huippua saada terveisiä, eräänkin lukijani mies välitti daaminsa terveiset, niin siistiä! Nämä kohtaamiset muistuttavat aina tämän työn inhimillisestä puolesta. Kirjoitat ihmisenä ihmisille ja oikeasti vaikutat toisten ihmisten elämään.

 

 

Se on myös yksi syy, miksi haluan pitää kaiken sisältöni mahdollisimman aitona ja rehellisenä. Koska aina on joku, joka näkee sen todellisen Mirvan jossain tuolla ulkona. En voisi täydestä sydämestäni kirjoittaa perhe-elämästäni, en jakaa ajatuksia hyvinvoinnista enkä ilmaista mielipiteitäni, jos ne eivät olisi suoraan omasta elämästäni. Toki on asioita, joita jätän pois somesta täysin, mutta kaikki tuottamani sisältö tänne on kyllä niin suoraa ja rehellistä kuin olla ja voi. Tässä asiassa kritisoin kyllä osaa kollegoistani, sillä on sometilejä joiden sisältö ei todellakaan vastaa kirjoittajansa oikeaa elämää. En tiedä muista, mutta itse ainakin ajattelen että tällaisilla lukijamäärillä on kuitenkin usein jossain joku, joka jotain kautta tunnistaa ja näkee millaista elämää oikeasti elän. Siksi nämä kohtaamiset ovat juurikin ihania, joku näkee oikeasti miten mä elän ja pääsee juttelemaan.

 

 

Muutamat eri ihmiset ovat kysyneet, ärsyttääkö mua jos joku tulee juttelemaan ja puhumaan blogistani. Ei missään nimessä! Välillä saatan olla ihan häkeltynyt, kuten aivan unenpöpperössä lentokentällä, mutta aina positiivisesti yllättynyt. Halusin kirjoittaa tästä siksi, että olisi ihanaa kuulla teistä enemmänkin. Haluaisin kovasti tietää, millaisia ihmisiä siellä ruudun toisella puolella on, miten olette löytäneet blogini ja miksi sitä luette? ♥  PS. Seuraathan mua Instagramissa? Storyn puolella jaan mahdollisimman paljon sitä kaunistelematonta, todellista arkea – ja joskus vähän juhlaakin..

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian