Mä kammosin ennen jotenkin ensimmäisen kerroksen asuntoja. Ajattelin aina, että mieluummin edes kakkoskerroksessa, kuin siellä maan tasalla. Piha ei tuonut mulle niinkään lisäarvoa, pikemmin maisemat korkealta. Tämä on itseasiassa jo toinen kerrostaloasunto, jossa asun ensimmäisessä kerroksessa. Kun muutin tähän, pihassa kasvoi sellainen puolimetrinen nurmikko viidakko ja yksi naapurilta saatu omenapuu. Mulla ei ole yksinkertaisesti aikaa hoitaa mitään puutarhaa, joten piha lähinnä ahdisti. 2014 kesällä tehtiin remontin yhteydessä myös isompi piharemontti ja pienen taistelun saattelemana saimme uudelle terassilaudoitukselle (joka on siis komposiittia, ei puuta) upotettua ulkoporealtaan. Nurmikkoalue pieneni, pensaat leikattiin ja omenapuukin tekee joka syksy omenoita. Se piti selvästi uudesta hoitajastaan, sillä aiemmin se ei tehnyt koskaan omenoita. Heh, no se pihasta. Teen tänä kesänä vielä kattavamman postauksen itse pihasta, siinä ei ole liiemmin mitään uutta, mitä nyt siirsin vanhan polyrottinkisohvaryhmän katetulta terassilta ulos. Kuten aiemminkin kirjoittelin, meidän terassi, tai siis tämä katettu osa, koki tänä keväänä muodonmuutoksen. Ostin siihen uuden, tilaan paljon paremmin sopivan polyrottinkiryhmän Veken Kalusteesta (sohvaryhmästä saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan) ja terassin ilme muuttui paljon raikkaammaksi. Koblez-sohvaryhmä on muotoilultaan enemmän mun makuun kuin perinteinen, turhankin moderni ja suorakulmainen polyrottinkiryhmä.

Veken Kalusteen puutarhakalustevalikoimasta oli vaikea valita suosikkia. Näissä viehätti eniten juuri tuo muotoilu ja pehmusteiden tumma väri. Ensin ajattelin ostaa valkoiset pehmusteet, mutta terassille tulee jatkuvasti pölyä ja nyt etenkin siitepölyä vaikka ovia pitäisikin kiinni, joten tumma oli siivousfriikille parempi valinta. Ei tarvitse heti olla pesemässä. Jätin tarkoituksella kuvia varten tuon yhden istuinpehmusteen väärinpäin, jotta vetoketju näkyy. Päälliset ovat siis irrotettavia ja konepestäviä. Suosittelen lämpimästi tsekkaamaan vaikka näin alkukesästä omatkin istuinpehmusteet, sieltä alta voi löytyä ylläreitä, kuten homepilkkuja ja valtava määrä likaa. Polyrottinki on materiaalina ihan ykkönen Suomen olosuhteissa, sillä oikeastaan ainoa asia, mikä voi sen rikkoa on paahtava aurinko. Näistä helteistä huolimatta sellaista ei kyllä koskaan ole odotettavissa näillä leveysasteilla, mutta esimerkiksi Espanjan asunnollamme polyrottinkikalusteet eivät kestäneet kovinkaan pitkään suoraa auringonpaistetta parvekkeella.

Haaveilin vielä sellaisesta aurinkovuoteesta tuonne ulos, oikeastaan olen haaveillut siitä jo monta vuotta, mutta täytyy varmaan todeta, ettei se taida kuitenkaan mahtua enää pihalle, vaikka kuinka järjestelisin sitä uudelleen. Veken sivuilta löysin parikin eri vaihtoehtoa aurinkopedeistä, mutta mennään nyt toistaiseksi näillä.. Terassi ja sen sisustaminen on tällaisilla keleillä kyllä ihan mieletöntä. Kukkien istuttaminenkaan ei ole kivoissa puitteissa ollenkaan hullumpaa ja jostain siihenkin vain löytää aikaa. Nyt en todellakaan vaihtaisi tätä asuntoa kakkoskerrokseen ja tiedän, että kun tästä muutamme pois johonkin kattojen ylle, pihaa tulee ikävä. Voi kun voisi saada naapurista vähän lisäneliöitä, niin tähän voisi jäädä. Kerrostalopihat Etelä-Helsingissä ovat kyllä harvinaista herkkua, onneksi me saatiin tästä näinkin kiva!

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


Olen asunut monessa kodissa. Remontoinut, maalannut, tapetoinut ja fiksannut vaikka mitä. Ja vitsi, silti tuntuu, että tämä olohuoneen uudistus oli ihan huikean iso muutos. Siis miten paljon voi tehdä ainoastaan uusi sohva, matto ja tasojen värin vaihtaminen? Paljon. Tämä on oikeasti vähän hullua, mutta  aivan kuin meillä olisi uusi koti. Valkoista, vaaleaa beigeä, pari pientä antiikkijuttua ja paljon valoa. Ripaus vaaleanpunaista toimii nyt kesävärinä, ehkä syksyllä vaihdan johonkin neutraalimpaan sen. Isoin muutos on tietenkin tullut uuden sohvan ansiosta. Vaikka meille onkin tulossa kesällä remontti, tälle osalle asunnosta ei tehdä mitään. Olohuoneen sisustus alkaakin olla valmis, vaikka itseni tuntien pikkujutut vaihtavat vielä monta kertaa paikkaa, jotain vanhaa lähtee ja jotain uutta tulee aina tasaisin väliajoin.

Uusi sohva on Veken Kalusteesta (sohvasta ja matoista on saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan). Valkoinen nahkasohva on loistava valinta lapsiperheeseenkin, sillä sen puhdistaminen on ihan järjettömän helppoa. Tämä on itseasiassa kolmas sohva, joka meillä on Micaelin aikana ollut. Ihan ensimmäisenä meillä oli mustat antiikkisohvat, jotka eivät vain ole lainkaan sopivat normaaliin löhöilyyn. Jotkut ehkä muistavatkin ne ja mä pidän niistä edelleen ihan hurjasti vaikka monet sitä ihmettelevätkin. Ehkä meillä joskus on niin iso koti, että saan ne esimerkiksi eteisen sohviksi, siihen ne sopisivat. Ostimme edellisen, sen ison tummanharmaan sohvan lähinnä siksi, että halusimme paikan jossa on mukava istua isommallakin porukalla. Kaipasin kuitenkin kokoajan jotain vaaleampaa ja kevyempää. Ajattelin, että kunhan Micael vähän kasvaa, meille voisi tulla vaalea sohva. Olisinpa tajunnut tämän nahkaisen version helppohoitoisuuden aiemmin!

Sohva on siis Joel U-kulmasohva ja nahka on ns. nahkasekoitetta. Se näyttää todella laadukkaalta ja kun sohva saapui meille, yllätyimme kaikki materiaalin ylellisyydestä. Olin nähnyt sohvan vain kuvissa, mutta se kannatti uskaltaa tilata ihan sokkonakin, ylitti kaikki odotukset ja mitat olivat ihan millilleen samat kuin tuotetiedoissa. Se kannettiin suoraan sisälle, joten uuden sohvan ostaakseen ei tarvitse pyöriä tuntikausia huonekalukaupoilla. Se, jos mikä, on muuten todella ahdistavaa puuhaa. Käsittelin sohvan vielä nahalle sopivalla suoja-aineella ja jos siihen on jotain likaa tullut, sen on voinut vain pyyhkäistä kostealla liinalla pois. Todella helppohoitoinen. Ystäväni veikkasi sen hinnaksi jotain viidestä tonnista ylöspäin, ja meni kyllä aivan metsään. Tällä hetkellä nahkaiset Joel-kulmasohvat ovat alennuksessa, joten tämän meidän sohvan saa alle tonnilla. Sitä on saatavana molemmilla kätisyyksillä, meillä on vasen.

Veken Kalusteella on laaja sohvavalikoima ja vaikka halusinkin valkoisen sohvan, jäin pähkäilemään monien vaihtoehtojen kohdalla, että pitäiskö sittenkin tämä.. Sohvan lisäksi tilasimme Vekeltä myös uuden maton. Olohuoneeseen päätyi lopulta Finarten Norm-villamatto kauniissa harmaan beigen värissä. Villamatot ovat meille ehdottomasti paras valinta, sillä se on helppo puhdistaa, ne hylkivät likaa ja ovat myös koiraystävällisiä. Olen aina ollut vähän mattofriikki, ne tuovat ihan valtavasti ilmettä sisustukseen. Veken mattovalikoima on ihan huikea, tilasin sieltä myös eteiseen VM Carpetin ihanat Retro-käytävämatot tämän olohuoneen maton lisäksi. Kuvailen niitä sitten kesällä, kunhan eteisen sisustus on kokonaan valmis.. Mutta jos hakusessa on kestävä, pehmeä ja likaa hylkivä matto eteistilaan, kannattaa tsekata tuo VM Carpetin Retro. Nimestä huolimatta hyvin pelkistetty ja moderni käytävämatto, lapsiperheen unelma. Jos ei olisi lasta eikä koiria, meillä olisi kaikkialla VM Carpetin Hattara-matot (saa muuten myös Veken kalusteesta) ja makuuhuoneissa kokolattiamatot.. No, on lapsi, on koirat, on valittava helppohoitoiset matot. Villamatot ovat olleet kyllä ihan ykkösiä, tänäänkin aamulla pyyhin siitä aamupuurot pois eikä mattoon jäänyt jälkeäkään. Tuo kaunis harmaanbeige väri antaa myös paljon anteeksi, ei tarvitse olla ihan heti pesemässä.

Fiilistelen tätä vaaleampaa sisustusta ihan joka päivä. Kesän tullen on ihana raikastaa koti valoisaksi, syksyllä sitten jotain lämpimämpää ja ehkä vähän jotain tummempaa joukkoon. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän haluan myös yhdistää antiikkia muuten simppeliin, melko skandinaaviseen sisustustyyliin. Olohuoneessa on nyt tuo arkku sekä Tiffany-valaisin, vielä se kaipaa jotain pientä.. Ehkä taidetta? Pohja on kuitenkin valmis. Jos yhtään mietit sohvan vaihtoa valkoiseen, tee se!

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


Oikeastaan jokaiseen viikonloppuuni kuuluu brunssi tavalla tai toisella. Toisinaan käymme kaupungilla ”valmiissa pöydässä”, mutta usein teen brunssia itse, jolloin se on ikään kuin runsaampi aamiainen. Mun suosikkeja Helsingin brunsseista ovat Ekberg, Block by Dylan, Sandro ja Klaus K. Ja jos haluaa fiinimpää niin Kämp, mutta usein on kiva mennä brunssille ihan rennosti trikoissa, Kämpiin sitä haluaa jotenkin aina vähän edes laittautua. Mutta koska koti on maailman paras paikka ja kotona on ihana kokata aina kun siihen on aikaa, viikonloppubrunssit ovat meillä aika vakio. Tässä mun viisi vinkkiä onnistuneeseen brunssiin tai miksei piknikkiin – niiden aika on ihan kohta!!

Tee valmiiksi niin paljon kuin pystyt edellisenä iltana niin säästät aamulla hermojasi ja aikaasi. Tuorepuurot valmistuvat yön aikana, niihin voi heittää vain marjat ja muut koristeet päälle juuri ennen tarjoilua. Croissantit ja karjalanpiirakat valmistuvat helposti myös pakasteista jos et ehdi kipaista kauppaan tai leipomoon. Raakakakkutaikinaa tehdessä kannattaa tehdä pikkukakkuja sivuun silloin, kun on aikaa ja ne voi ottaa sulamaan sitten brunssia edeltävänä iltana. Ennakointi kannattaa aina, oli kyseessä mikä asia hyvänsä. Mutta ei ex tempore brunssitkaan huono idea ole, saati piknikit!

Omia tämänhetkisiä suosikkiruokiani ovat maustetut tuorepuurot, joihin sekoitan esimerkiksi marjoja ja banaanin siivuja, mansikoilla ja brie-juustolla täytetyt croissantit, ruokaisat piirakat kuten esimerkiksi sieni-fetapiirakka sekä jokin raakakakku, jonka usein teen ihan pienen pieneen, noin kahden annoksen vuokaan.  Yleensä pyrinkin pitämään brunssin hyvin terveellisenä, sillä kovin rasvaiset ja sokeriset herkut saavat olon vain väsyneeksi. En siedä laiskaa ja saamatonta oloa, joka muuten usein johtuu vääränlaisesta syömisestä.

Terveelliset lisät kuten inkivääri-sitruuna-porkkanamehushotti, vihersmoothie ja chiasiemenet saa hyvin ujutettua brunssin avulla muillekin, niitä yleensä vältteleville perheenjäsenille. Hah! Jotkut ystävistäni ovat ensimmäistä kertaa maistaneet esimerkiksi juuri näitä yllä mainittuja juttuja brunssillani ja innostuneet sitä kautta tekemään niitä itsekin.

Syö brunssi aamiaisen ja lounaan välisenä aikana jos se on aamiaispainotteinen. Ruokaisamman brunssin voi nauttia vaikka iltapäivällä, mutta syö silloinkin kunnon aamupala. Vaikka omat brunssini ovatkin yleensä myöhäisiä aamiaisia, syön aina heti herätessäni jotain pientä. Parhainkaan brunssi ei ole nälkäkiukun arvoinen, sillä siitä jää silloin vain huono fiilis.

Kutsu ystävät ajoissa brunssille (tai piknikille) ja tehkää valmisteluja yhdessä. Ruoanlaitto on parhaimmillaan ihana sosiaalinen tapahtuma, joka ei tosiaan vaadi liikaa hifistelyä ja vaivannäköä. Parasta on kiireettömästi yhdessä nautittu maistuva ja terveellinen ruoka perheen tai ystävien kesken. Nauttikaahan viikonlopusta ♥

 

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria