Kesä, kesälomat ja kesälomareissut ovat täällä. Vaikka olen kironnut lapseni, omat kasvatustaitoni ja lyhyen pinnani suohon jo moneen kertaan tällä reissulla, olen silti miettinyt, että en kyllä osaisi olla täällä ilman tuota pientä pirullista poikaa. Vastaavasti 4 päivää regatassa meni kuin siivillä ja nautin aivan sydämeni pohjasta siitä, ettei tarvinnut huolehtia kenestäkään. Ikävän tajusi oikeastaan vasta sitten, kun avasin tädin oven ja pieni mies juoksi halaamaan ja antamaan pusuja. Pisimmillään hän on ollut hoidossa viikon, mutta senkin vain kerran. Yleensä viikonlopun, muutamaan otteeseen 4-5 yötä. 4 viikon ikäisenä hän oli yön mummin kanssa kotona ja tuolla aikavälillä ehti jo väläyttää ensimmäiset hymyt ja naurunkäkätyksetkin. Laps(en)i kiukuttelee joka ikinen kerta päivän – pari, kun tulee hoidosta. Toisinaan ikävöin niin, että tekisi mieli perua reissu tai oma meno ihan kokonaan, toisinaan nautin vapaudestani ihan täysillä.

Vaikka olenkin aina aika surutta jättänyt lapsen hoitoon, minullakin on siinä tietyt rajat ja liika on liikaa. Esimerkiksi kahden viikon ulkomaanmatkalle ei tulisi mieleenkään lähteä ilman lasta. En nauttisi itse lomasta, enkä kyllä haluaisi jättää lasta kenellekään niin pitkäksi aikaa, vaikka täti ja mummi mielellään hoitavatkin. Kaksi viikkoa on hyvin pitkä aika, on kyllä viikkokin. Viikko onkin itselleni aika optimaalinen, sen verran sietää hyvin sekä äiti että lapsi. Tämä on tietenkin jokaisen perheen kohdalla erilaista, mutta täytyy sanoa, että itse vähän kavahdan jos kuulen, että pieni lapsi jätetään kahdeksi viikoksi hoitoon, koska vanhemmat lähtevät lomalle. Koska aihe on tällä hetkellä monille todella ajankohtainen, haluaisin kuulla teidän mielipiteitä. Miten pitkäksi aikaa lapsen voi jättää hoitoon ja miten perustelet oman kantasi?

PS. Terkkuja muuten Ahvenanmaalta, Kökarista! Huomenna isäni kotikaupunkiin, Maarianhaminaan. Tällaisia kelejä en uskonut näkeväni Suomessa enää koskaan, saati tällaisia sinilevälauttoja. Aurinkoa ja rakkautta tähän viikonloppuun!

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


Kun viikko sitten lähdin kotoa, en olisi ajatellutkaan seuraavien seitsemän päivän menevän näin nopeasti. Kahden viikon päästä meille tulee jo uusi keittiö! Tämänkaltainen positiivisuus on ollut viime aikoina vähän hukassa, mutta ehkä se tästä. Ainakin Nauvossa täysillä paistava aurinko piristää ihan hurjasti. Olin tosiaan torstaista sunnuntaihin Hangossa, sunnuntaisen karhunhakumatkan jälkeen vietin yön Helsingissä hotellissa ja maanantaina palasin Micaelin ja koirien kanssa Hankoon. Kävin kotona ja näky oli aika, no, jännä. Koko asunto on käytännössä muovitettu ja lattia alkoi näyttää jo todella hyvältä. Keittiö puuttuu, seinä on täynnä reikiä ja sähköjohtoja.. Minuutin tsekkaus riitti ja pakenin saaristoon.

Eilen lähdettiin Hangosta Kasnäsiin yöksi, jossa mun rakas, vielä reilun kuukauden ajan kolmevuotias, OPPI UIMAAN! Siitä vaan ihan yks kaks polski ilman kellukkeita kuin olisi aina ollut vedessä. Oon niin ylpeä ettei sanat riitä. Kasnäsista lähdettiin aamusta Högsåraan lounaalle ja iltapäivällä tultiin Nauvoon pariksi yöksi. Loppuviikosta Turku ja Naantali, ensi viikosta ei vielä mitään tietoa. Ensimmäistä kertaa aikoihin olo on aika huoleton ja elän ihan vain päivä kerrallaan. Ehkä Maarianhaminaan, ehkä ei. Vaikka niin kovasti tuskailinkin tätä remonttipakolaisuutta, on se tähän asti ollut yllättävän helppoa. Missään ei ole niin helppoa lähteä suoraan saunasta syömään, tapella pesutuvasta, riidellä uhmaikäisen kanssa tai vitsailla jalkoja peittävistä mustelmista kuin saaressa. Menkää ihmiset merelle ♥

PS. Jos siellä on joku korkeampi voima – iso kiitos Netflixistä ja nopeasta netistä.

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


Kuukausi kesälomaa, jee! Kysyin Micaelilta, mitä hän haluaisi lomalla tehdä. No ainakin leikkiä. Ja sit Lintsille ja laivalle ja rannalle ja uimaan ja mökille. Hoituu ♥ Onnea on maailman paras täti, joka vie pikkuisen jo ensi viikolla risteilylle ja jonka mökillä saa uida, saunoa ja kalastaa. Lapsuuden kesät ovat tietysti niitä maailman parhaita, mutta vanhemmilla on tärkeä rooli onnistuneen kesän järjestämisessä. Vaikka välillä joutuukin lähteä äidin tai isin kanssa töihin, uskon että meille tulee oikein hauska kesäloma. Ainakin Etelä-Helsingissä päiväkodit ovat kiinni koko heinäkuun ja käsittääkseni on vain yksi iso päiväkoti, johon lapset voi tarvittaessa viedä. Meitä tämä nyt ei sinänsä haittaa, mutta voin kuvitella, että välillä voi olla aika haastavaa sumplia perheen kesälomia ja hoitojärjestelyjä. Tästä aiheesta kirjoitankin heti alkuviikosta postauksen, kesäloma kun ei aina ole pelkkää aurinkoa.

Nyt me kuitenkin fiilistellään alkanutta lomaa, pakataan viikonlopun aikana keittiö pakettiin ja mietitään, että kuin hitossa me selvitään reilut pari viikkoa veneessä?! Kuulostaa niin romanttiselta ja täydelliseltä kesänvietolta, mutta yritäpä itse olla varsin temperamenttisena tyyppinä sellaisissa neliöissä viikonloppua pidempään. No, ehkä kun varautuu pahimpaan, saattaa yllättyäkin. Lapselle tämä remonttipakolaisen elämä on varmasti vain hauska seikkailu. Miten te olette järjestäneet päiväkodin kesälomat vai onko sellaista ollenkaan? Kaikki lapsiperheiden superhauskat aktiviteetit niin Helsingissä, kuin Turun saaristossakin, ovat myös tosi tervetulleita! Mahtavaa lomaa kaikille pikkuistenkin kanssa ♥

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria