Kaikkihan meistä on kuullut elämäntapamuutoksesta. Stop pikadieeteille ja hetkellisille villityksille, yes hitaasti tapahtuville, lopullisille muutoksille. Tänään aamusta hikoilin salilla pitkän treenini kanssa ja mietin siinä, kuinka olen tullut tähän pisteeseen. Voin sanoa ihan rehellisesti, että vielä vuosi sitten en olisi saanut itseäni Lapin reissulla salille – en millään. Vaikka olenkin ollut aktiivinen liikkuja ja viihtynyt täällä nimenomaan liikunnallisten aktiviteettien parissa, en kyllä olisi vapaaehtoisesti treenannut sisällä painojen kanssa muualla kuin kotisalilla arkena. Muutos on ollut hidas, joten ehkä se on myös pysyvä. Toivon niin, tai ainakaan enää en osaisi ajatella reissuja ilman treenikamoja. Hyvinvointirutiinit ovat kuitenkin paljon muuta kuin säännöllisesti salilla hikoilemista. Voimaharjoittelu ei edes sovi kaikille, enkä halua tuputtaa omia treenitottumuksiani kaikille ainoana oikeana vaihtoehtona.

 

 

 

Kävin aiemmin ehkä pari kertaa vuodessa metsässä, olen tänä vuonna viettänyt aikaa luonnossa ja metsäpoluilla enemmän kuin koskaan. Metsän ja luonnon energisoiva vaikutus tuntuu kehossa ja mielessä, miksi ihmeessä en nauttinut siitä aiemmin näin paljon? Vuonna 2020 elämä on ollut kummallisempaa kuin koskaan sekä täynnä muutoksia. Ne omat hyvinvointirutiinit ovat kuitenkin jostain syystä vakiintuneet ja tuntuneet entistäkin enemmän rutiineilta. Mutta niinhän sitä sanotaan, että muutosten tuulien aikana sitä tarrautuu niihin tapoihin tiukemmin kuin koskaan ja pitää kiinni kaikesta pysyvästä. Saattaa kuulostaa hieman ristiriitaiselta, mutta niin sitä vain on saanut kiinni terveellisistä elämäntavoista tiukemmin kuin koskaan aikana, jolloin on tapahtunut enemmän muutoksia kuin viimeisten vuosien aikana yhteensä.

 

 

 

 

Hyvä olo on osa arkea vasta silloin, kun hyvinvointisi eteen tekemäsi teot ovat muodostuneet rutiineiksi. Näistä ei kannata ottaa mitään stressiä, sillä rutiinit muodostuvat kyllä mutta ne tarvitsevat aikaa. Olet myös ehkä huomannut, että epämiellyttävistä asioista saa harvoin toimivia rutiineja. Tai ainakaan silloin arki ei tunnu mielekkäältä. Muistan kyllä, kun omat arkirutiinini olivat herätykset 5:45 ja minuuttiaikataululla aamiaiset, meikit ja koiran ulkoilutus. Siitä juosten pysäkille ja seitsemäksi töihin. Töiden jälkeen aina sama välipala ja salille, tekemään treeniä josta en edes pitänyt, mutta koska oli muka pakko.

 

Hmm, voisi ajatella että teen nyt kymmenen vuotta myöhemmin aivan samoja asioita, mutta nautin arjestani. Missä on ero? Työpaikassa, asuinpaikassa ja ihmisissä ympärilläni. Jos ne ovat pielessä, on vaikea voida kokonaisvaltaisesti hyvin. Ne ovat isoja asioita ja niiden muuttaminen ei ole itsestäänselvää, mutta ainakin niihin voi yrittää vaikuttaa jokainen parhaansa mukaan. Joskus ongelmana ovat kuitenkin ne pienet kompastuskivet. Nykyään esimerkiksi treenaan vain sellaisella tyylillä, josta itse pidän. Esimerkiksi HIIT-treeneistä on jäänyt varmaan ikuinen inho sen takia, että tein niitä aivan väkisin vuositolkulla. En voi sanoa nauttineeni yhdestäkään harjoituksesta. Tänään, vaikka takakyykkytreenini tahmeaa olikin enkä voi sanoa että tuntuu ihan järjettömän hyvältä jalat täristen tehdä viimeisiä sarjoja ja pelätä lopussa kaatuvansa sen tangon kanssa maahan, kuitenkin jollain tavalla nautin siitä tekemisestä. Ehkä se on sitten sitä oikeanlaista mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä, vaikken tuosta termistä itse pidäkään.

 

Jos sinulla ei ole vielä (toimivia) hyvinvointirutiineja, kokeile seuraavia vinkkejäni. Itse olen oppinut ne kantapään kautta, joten toivottavasti sinun ei sitä tarvitse tehdä. Teoista tulee rutiineja silloin, kun ne alkavat tuntua itsestäänselviltä asioilta ja järjestät niille automaattisesti aikaa, oli kyseessä sitten arki tai loma. Se vaatii vain riittävästi toistoa, vaikka olisikin kyse itsellesi mieleisistä asioista.

 

 

 

 

Ensin se liike, joka muuten on usein se paras lääke. Liikunta lievittää stressiä ja auttaa keventämään mielen ongelmia. Ei ehkä akuuteissa tapauksissa ja onkin hyvä muistaa, että esimerkiksi stressaantuneena raskas liikunta vain lisää stressiä ja kehon ja mielen kuormitusta. Mutta sohvalle tai sänkyyn ei kannata jäädä. Niin kauan kuin sieltä pääsee edes joten kuten ylös, suosittelen kaikille kevyttä liikuntaa. Vuosia laiskotelleena ei kannata aloittaa liian raskaasti. Kaikkihan tämän tietävät – kyllä. Miksi meillä on sitten niin paljon ylipainoisia ja sairaita ihmisiä Suomessa, joiden terveysongelmiin liikunta olisi yksi ratkaisu? En syyllistä ketään, tiedän itsekin kuinka se ihana loikoilu jää helposti tavaksi.. Liikunnasta saa rutiinin aloittamalla kevyesti, niin että homma on mielekästä. Lapsille suositellaan harrastusten kokeilua, vain siten huomaa mistä tykkään. Samoin on aikuisillakin. Kokeile tanssitunteja, crossfittiä, joukkuelajeja, joogaa, rauhallista kävelyä tai hiton kovaa juoksulenkkiä ihan yksiksesi. Osta yhden kerran uintivalmennus, kysy kaveria mukaan uudelle ryhmäliikuntatunnille tai sovi vaikka kävelyterapia tavallisen sijaan. Pääasia että liikut ja löydät oman tapasi liikkua. Kun löydät omat lajisi, päätä että liikut vaikka kolmesti viikossa. Silloinkin, kun et ole torstai-iltaan mennessä tehnyt yhtään mitään, sinulla on vielä kolme päivää aikaa. Muista, että lupaat sen itsellesi, et kenellekään muulle, ja teet sen oman hyvän olosi takia.

 

Suosittelen myös, että päätät liikkuvasi metsässä vähintään pari kertaa kuussa. Yhtäkkiä kehosi ja mielesi kaipaakin säännöllisesti metsän tuoksuja ja raikasta ilmaa. Huomaat luultavasti jatkossa viettäväsi yhä enemmän ja enemmän aikaa luonnossa.

 

 

 

 

Syö itsellesi hyvä olo. Vähitellen jätä ruokavaliostasi pois ne jutut, joista haluat luopua. Kenties valkoinen sokeri, huonot rasvat, maitotuotteet, nopeat hiilihydraatit tai vaikka punainen liha? Tee muutoksia yksitellen, ja kokeile sen jälkeen alkuun elää yksi päivä ruokavaliolla, jonka toivot olevan itsellesi se ”lopullinen”. Muista, että lipsahduksia tulee kyllä kaikille ja se on ihan ok silloin, kun perusasiat ovat kunnossa. Älä syytä niistä itseäsi vaan jatka entistä motivoituneempana eteenpäin.

 

Herkkuhimoon auttavat sokerittomat korvikkeet. Näillä en tarkoita makeutusaineilla makeutettuja kalorittomia herkkuja, jotka saattavat pahimmillaan aiheuttaa häiriöitä aineenvaihduntaan ja aiheuttaa vaan lisää herkkuhimoa, vaan luonnollisia makeuttajia sokerin sijaan kuten hunajaa, hedelmiä tai vaahterasiirappia. Tasainen energiansaanti pitää myös herkkuhimon loitolla ja rasva-aineenvaihdunnan kunnossa, joten syö aina vähintän 3-4 tunnin välein viidesti päivässä. Perussääntönä voisi pitää, että jokaisella aterialta tulisi löytyä hitaita hiilihydraatteja, proteiinin lähde sekä hyviä rasvoja. Näin kroppa toimii oikein ja jaksat suoriutua arjen haasteista ilman näännyttävää näläntunnetta, säästöliekkiä tai temppuilevaa aineenvaihduntaa. Ruokarytmin löytäminen vie aikaa, mutta pian huomaat että siitä tulee rutiini. Keho rakastaa säännöllisyyttä ja oppii totutut ”ruoka-ajat” nopeasti.

 

 

 

Huolehdi myös riittävästä palautumisesta ja tee siitä rutiini. Vaikka kuinka tiedän stressin ja kiireen aiheuttamat sudenkuopat ja luulen tunnistavani ne, niin se taas pääsi yllättämään. Oma elämäntilanteeni huomion ottaen tosin on enemmän kuin normaalia ollakin stressaantunut, mutta jotenkin vasta nyt kun pääsi hetkeksi Helsingistä ja siitä väliaikaiselämän kaaoksesta pois, tajusi kuinka rankkoja viimeiset kuukaudet ovat olleet. Kunnon yöunet tekevät ihmeitä.

 

Omaa vuorokausirytmiään on mahdollista muuttaa ja aikaisiin nukkumaanmenoihin tottuu. Tämä ei tosin koske kaikkia, mutta suurin osa pystyy kyllä muuttamaan itsensä esimerkiksi aamuihmiseksi, jos sitä haluaa. Nopein tie aikaisiin aamuherätyksiin on väkisin herääminen, aktiivinen liikuntaa sisältävä päivä ja aikainen (noin klo 21-22) nukkumaanmeno. Luultavasti seuraavana aamuna heräät paljon aiemmin kuin yleensä. Lihaksetkin kasvavat levossa, mutta se vaatii tietysti ensin sitä treeniä.

 

Mieti omia tärkeimpiä keinojasi lievittää stressiä ja tee niistä rutiineja. Niitä voi olla esimerkiksi kehoa huoltavat liikuntalajit jooga tai pilates, pitkät yöunet, meditaatio, hikiliikunta tai rauhalliset jokailtaiset venyttelyt. Ihmissuhteista huolehtiminen auttaa usein myös palautumaan kuormituksesta, mutta jos nautit yksinolosta ja omasta rauhasta, vetäydy hyvällä omallatunnolla kotiin omaan tilaasi ja nauti siitä. Kun toistat näitä säännöllisesti, niistä tulee tapoja. Sinun hyvinvointirutiinejasi <3

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Koska päätimme siirtää lentoja Espanjaan ja olemme edelleen ”kodittomia”, päätimme lähteä Espanjan reissun ajaksi mökille. Olen ensimmäistä kertaa Lapissa ilman lunta, mutta en todellakaan viimeistä. Kaksi vuorokautta Levillä ja olen hymyillyt enemmän kuin koko kesänä..

 

 

 

Kun ei kohta kolmeen kuukauteen ole kokannut kunnon keittiössä omilla astioilla, eivät onnenkyyneleet ole kaukana aamupuuroa keittäessä. Omalla pihalla kasvaa mustikat, puolukat ja variksenmarjat. Mökiltä lähtee polku suoraan huipulle, josta avautuvat nämä henkeäsalpaavat maisemat. Maaruska alkaa olla jo kaunis, tunturiin se hiipii ehkä viikon kuluttua jos yöt ovat kylmiä..

 

Koirat palasivat hoidosta äidiltä, saan juosta metsäpolkuja ja rinteitä ylös alas, treenata salilla just silloin kun huvittaa ja hengittää maailman puhtainta ilmaa hiljaisuudessa, jonka voi jotenkin hassulla tavalla jopa kuulla. Lämmitän oman saunan joka ikinen ilta ja nukun sikeämmin kuin kuukausiin. Kun remonttijuttuja ja asumiskuvioita miettii Helsingissä vuorokauden ympäri, täällä ne ovat unohtuneet välillä ihan kokonaan.

 

 

 

 

Syksyisen Lapin kauneus oli kyllä tiedossa, mutta en tajunnut sen olevan näin upea. Astuessani lentokoneesta ulos keuhkot täyttyivät raikkaalla ilmalla ja kuten Instagramissa sanoinkin, täällä tuntuu kuin saisi energiaa pelkästä hengittämisestä. Talvella Lappi on ollut minulle aina varsinainen hyvinvoinnin mekka, olen tullut tänne rauhoittumaan, urheilemaan ja keräämään energiaa ja inspiraatiota arkeen. Näköjään se toimii syksylläkin.

 

Onnellisuustasoni on ollut näiden parin päivän aikana korkeammalla kuin aikoihin. Stressi, turhautuminen ja ärsyyntyminen ovat olleet niin iso osa väliaikaiselämää, etten edes muistanut millaista on olla näin iloinen ja rentoutunut. Uskon että meidän oli tarkoitus tulla tänne, eikä lähteä sinne Espanjaan. Vaikka se lämpö ja valo olisikin ollut niin ihanaa.

 

 

 

Jos vain  joskus pystytte, tulkaa Lappiin syksyllä. Ja tietysti myös talvella, mutta se taitaa ollakin jo monille tuttua. Täällä on jotain ihmeellistä taikaa. Koko elämä voi joskus muuttua ihan vaikka hiihtohississä. Ystävänikin kertoi tänään, että kaikkiin hänen suuriin elämänmuutoksiinsa on jollain tavalla liittynyt Lappi. Jos ei muuta, niin ainakin täällä saa akut ladattua, stressikuorman purettua ja kehon ja mielen voimaan hyvin. Arki unohtuu luonnossa, älkää unohtako luontoa.

 

Jos sulla on muuten takataskussa hyviä vinkkejä ruskaretkille tai -aktiviteeteille, kirjoita ihmeessä kommenttiosioon niitä. Mulla on talvelle vaikka mitä ideoita, mutta näistä syksyjutuista oon vielä vähän pihalla. Missä täällä kannattaa käydä ja missä on parhaimmat vaellusreitit? Tunnelmallista keskiviikon iltaa kaura-omenapaistoksen ääreltä.. <3

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Ja niin saatiin taas yksi joulu pakettiin, tai no kaksi joulua, kun pakkasin ensin joulun mökillä ja tänään kotona laatikoihin odottamaan seuraavaa kertaa. Oli kivat, urheiluntäyteiset pyhät. Hiihdin ihan jokaisena kokonaisena lomapäivänä eli tuli tehtyä 16 päivää hiihtolenkkejä putkeen. Tekniikka ja vauhti kasvoivat käsi kädessä ja niinhän se on, että hiihtämään oppii vain hiihtämällä. Vaikka paljon on suksittu aiempinakin vuosina, nyt yli 200 km latuja on kyllä oma ennätykseni. Lisäksi tuli lasketeltua lähes jokaisena päivänä ja sai mut houkuteltua yhtenä päivänä kelkkalenkillekin. Oli varsin aktiivinen loma ja nyt täytyy vain toivoa sitä samanlaista innostusta ja motivaatiota arjen kiireiden keskellä tänne eteläänkin. Täällä sitä niin helposti vain toteaa, ettei ole aikaa. Olen joskus ajatellut, että mitä tekisin jos en kävisi lainkaan töissä. No mä urheilisin, kaiket päivät. Koska Lappi on lumonnut meidät kaikki, toivon että sinäkin päädyt sinne vielä ja koet yhtä taianomaisia hetkiä. Listasin vielä viimeisenä Lappi-juttuna 10 vinkkiä Leville jos olet sinne suuntaamassa.

 

 

Hiihto on yllätys yllätys, ensimmäisenä listalla. Levin ja Ylläksen alueella ovat maailman parhaimmat, siis oikeasti maailman parhaimmat, maastohiihtoreitit. Keväthangilla kiertää helposti päivässä koko Levitunturin. Jos nautit tasaisista laduista ja jäällä hiihtämisestä, kokeile hiihtää Levikeskuksesta Luvattuun maahan ja Marja-Leenan lettupaikalle.

 

Husky-jooga tai muut idylliset lappilaiset aktiviteetit Loma-Paksun aktiviteettitarjonnasta. Ainutlaatuisia elämyksiä kohtuullisen hintaan, huskyjoogaan menen ainakin itse vielä tällä talvikaudella!

 

Revontulet Suosittelen lämpimästä lataamaan jonkun revontulisovelluksen tai kyttäämällä Ilmatieteenlaitoksen revontuliennustetta. Revontulet ovat todella näkemisen arvoisia. Parhaiten Levin alueella bongaat ne Tuikun tieltä tai Utsuvaaran isolta parkkialueelta, siellä valosaasteet ovat minimissään ja taivaankannen näkee laajalti. Jos budjettia riittää, varaa huone Levin Igluista, Lapinkylän igluista tai Northern Lights Ranchilta.

 

Porotilat Levin Lapinkylä ja Sammun Tupa ovat meidän vanhat lempparit. Käytiin joululomalla ensimmäistä kertaa ikinä poroajelulla Lapinkylässä. Ihana kokemus perheen kanssa jaettavaksi. Porotiloille voi niiden aukioloaikoina muutoinkin vaan mennä ihastelemaan ja paijaamaan suloisia poroja ja porokoiria. Eläinrakkaana olen tuttu vieras näillä tiloilla. Ja hei, Lapinkylästä löydät myös suloiset ALPAKAT – Siis en kestä, miten ihania!

 

Levi WEST on Levin uusin tuolihissi aivan meidän mökin vieressä. Sen viereiset 10- 11 rinteet (nykyään taitaa olla W3 rinne) laskevat huipulta alas asti ja ne ovat kautta aikojen olleet suosikkirinteeni Levillä. Hissiltä pääsee myös suoraan gondolin rinteisiin sekä etelärinteisiin, jotka ovat lapsille parhaimmat rinteet koko tunturissa. En oikein ymmärrä, miksi kukaan haluaa laskea sitä vinoa eturinnettä..

 

 

Immelkartanon savusauna ja avanto ovat ikimuistoisia niin suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin kävijöille. Rohkein kokeilee Lapin kastetta, mukavuudenhaluinen nauttii lämpimästä paljusta tähtitaivaan alla katsellen järven yli avautuvaa maisemaa Levitunturille.

 

Nili-Poro on lappilainen ravintola Levikeskuksessa, jonka poronkäristyskeitto on paras keitto mitä olen koskaan syönyt. Pääruokakeitosta täyttyy suurempikin vatsa, lupaan että se riittää sellaisenaan nälän taltuttamiseksi. Ja se niiden rieska, niin hyvää.

 

Kätkätunturi on kaunis, koskematon tunturi Levitunturin ja Immeljärven vieressä. Kätkän huipulle menee helppoja vaellusreittejä kesäisin, mutta talvella sinne kannattaa lähteä lumikengillä. Niillä pääsee helposti merkittyjä reittejä ihan huipulle asti. Utsuvaarassa on Levin kauneimmat maisemat, jos haluat ottaa vaikka upeita kuvia tai muuten vain ihailla.

 

Mökkimajoitus Levillä on paljon hotelleja ja ”alppitaloja” keskustassa, mutta mökki on aina mökki. Me vuokrataan myös omaa mökkiämme kuten sunnuntaina kerroinkin. Mökillä on vaan niin lähellä luontoa ja omassa rauhassa. Keskusta-asuminen on kätevää, mutta siinä sulkee helposti silmänsä laajan muun Levin alueen upeilta nähtävyyksiltä ja palveluilta.

 

Huskyt hurmaavat Lapin vierailijan, aivan kuin porotkin. Huskyja on eniten Levin Husky Parkissa, mutta tänne on varattava tutustumiskäyntikin etukäteen. Husky Parkista löydät myös koirasudet sekä naalin. Tonttulassa on myös suloisia huskyja ja kaikki Levin koiravaljakkoajelut ja huskypaikat löydät täältä. Viime vuonna pääsimme Miksun ja pikkuveljeni kanssa pentuaitaukseen, ei tarvitse varmaan edes kertoa miten innoissani olin?

 

 

Lappiteemaiset postaukset olivat tältä erää tässä. Katsoin tänään toimiston ikkunasta ulos, vesilätäköt heijastivat vähäistä valoa harmaaseen, pimenevään iltapäivään. Olemattoman pieni kasa lunta muistutti ennätyksestä, joka Kittilässä tehtiin ennen joulua. 1000 kilometriä ja melkein metri lunta eroa tähän kotipihaan. Harmaudesta huolimatta tänään oli kuitenkin valoa. Enemmän kuin siellä valkoisten hankien ja lumiennätysten keskellä. Nyt kun mietin, siitä kun olen viimeksi nähnyt auringon, taitaa olla yli kuukausi. En uskalla edes ajatella, miltä D-vitamiinimittaukseni tulos olisi nyt.

 

Ensi viikolla on meidän varsinainen talviloma, kun lähdemme koko perhe aurinkoon. Lomaa en koe kyllä millään lailla tarvitsevani, pikemminkin se mitä kaipaisin eniten nyt on nimenomaan tämä ihana arki ja rutiinit. Valoa ja sitä D-vitamiinia tosin sitäkin enemmän. Koko ajan on sellainen olo, kuin olisi herännyt jostain talviunilta ja kömpinyt jostain pimeästä unimaailmasta tänne sateiseen todellisuuteen. Koska olen pikemminkin täynnä energiaa, otan tulevan reissun sen kannalta, että käytän kerrankin sitä energiaa hyödyksi. Treeniä ja uusia seikkailuja, sekä töitä. Pelkän palmun alla lepäämisen jätän nyt muille, joululoma antoi virtaa pitkäksi aikaa. Ehkä saan tällä tavoin reissusta myös enemmän irti, kun perille ei saavukaan se arjen kiireiden selättämä ihmisraunio, joka haluaisi vain kerätä voimia ja levätä päivät pitkät. Sitä ennen kuitenkin nautin arjesta ja päivistä toimistolla työn touhussa. Onni on kyllä arki, jota kaipaa lomallakin.

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian