Hei kodin ja kotitöiden ystävät! Bongasin ihanan Marian blogista tämän Karoliinalta alunperin lähtöisin olevan blogihaasteen, ja mietin sitä itseasiassa useamman päivän ihan mielessäni ennen kuin päätin tarttua siihen itse. Ajattelen tällaisia juttuja nimittäin kotona todella usein, miten usein lakanat tai käsipyyhkeet pitäisi vaihtaa ja kenellä oikeastaan on edes  oikea vastaus tällaisiin, martoilla? Heh, siksi on ollutkin hauska lukea muiden tottumuksia, nämä kuinka usein -kysymykset kun liittyvät suurimmaksi osaksi nimenomaan kotiin ja kotitöihin.. Ja mikäs sen helpompaa sunnuntaina, hullun pyykkimuijan työpäivänä, vastailla näihin sitten itsekin. Jos tiedät muuten jotain ”yleispäteviä” ohjeita näihin niin huikkaa kommenttiboksissa.

 

 

KUINKA USEIN..

Vaihdat lakanat? Riippuu tietysti siitä olemmeko olleet kotona vai reissussa, yleensä viikon tai maksimissaan kahden viikon välein.

Vaihdat pyyhkeet? Käsipyyhkeet ja keittiöpyyhkeen kerran viikossa, kylpypyyhkeet kahden viikon välein.

Peset hiukset? 2-3 kertaa viikossa, jos käyn uimassa niin kolme.

Soitat isälle/äidille? Isälle en ole soittanut kohta kymmeneen vuoteen, puhelinnumeroa en ole kyllä edelleenkään poistanut. Iskä soitti mulle melkein joka päivä, jos ajattelinkin että nyt soitan sille niin puhelin yleensä siinä kohtaa jo soi. Äidille soitan päivittäin, jos en jostain syystä soita, olen laittanut vähintään viestiä. Me pidetään todella paljon yhteyttä.

Näet vanhempiasi? Äitiä varmaan keskimäärin kerran kahdessa viikossa jos lasketaan kaikki yhdessä vietetty aika. Toivon että vielä joskus äiti muuttaisi tähän ihan lähelle ♥

Käyt leffassa? Todella, todella harvoin. Viimeksi käytiin keväällä katsomassa ex tempore lastenleffa, sitä edeltävästä kerrasta oli vuosia.

Föönaat hiukset? Yleensä jokaisen pesun jälkeen. Kiharran hiukset muutenkin pesun jälkeen usein iltaisin Dysonin Airwrapilla, jolloin ne täytyy kuivata vain puoliksi ja kiharrin hoitaa loput.

 

 

Putsaat lattiakaivot? Siis nykyään todella harvoin, ehkä kerran kahdessa vuodessa? Apua. Silloin kun omistin vielä mustan ja megapitkän tukan, lattiakaivoa sai putsata vähän väliä. Moni mieltää tän miesten hommaksi mutta mulle se on siivousta siinä missä muutkin kotityöt.

Käyt metsässä? Helsingissä valitettavan harvoin. Kerran kuussa ehkä? Kesällä tietysti paljon enemmän kun tulee oltua saaristossa, rakastan metsää ja sen rauhoittavaa vaikutusta kehoon ja mieleen. Meidän lähellä on vain kaunista merenrantaa, muttei metsää niin arkisin metsäretket jäävät ikävä kyllä tekemättä.

Käyt suihkussa? Ihan joka ilta. Mähän en voi mennä kotona nukkumaan jos en ole käynyt suihkussa. Puhtaana puhtaisiin lakanoihin on niin ihanaa kömpiä.. En voisi kuvitellakaan päivää, etten kävisi suihkussa. Paitsi kerran keuhkokuumeessa ollessani yksin kotona, en käynyt neljään päivään suihkussa. Kertoo siitä, miten kipeä oikeasti olin.

Sanot läheisille, että rakastat heitä? No ihan joka päivä, tietysti ♥

Tarkistat kuivakaapin sisällön? No en tarkista kyllä ikinä ja tästä syystä meiltä löytyykin ehkä 10 pussia jauhoja, 5 pakettia riisiä, varmaan 20 erilaista avattua pastapakkausta ja kahvi ja puuro ovat niitä, mitkä loppuvat ennen kuin muistan ostaa uutta.

Luuttuat lattiat? Nykyään aika harvoin, ennen pesin ihan joka viikko. Siivoojat (kai) pesevät ne, mutta ostin syksyllä mun unelmieni siivousvälineen valkoiselle mikrosementtilattialle, nimittäin taikasienimopin! Shine, shine.. Todella suuri suositus siivousfriikeille, tosin en muista enkä ehdi käyttää sitä kuin noin kerran kuussa jos sitäkään.

Peset vessan? Nykyään aina tarvittaessa, eli silloin kun se näyttää pölyiseltä/likaiselta. Siivoojat pesevät sen kunnolla kerran viikossa, mutta yleensä putsaan itse hanat, peilit, vessanpöntön ja ovenkahvat viikottain sellaisena pikasiivouksena. Silloin kun meillä ei ollut siivoojia, niin kerran viikossa kunnon kylpyhuoneen tehosiivous.

Puhdistat liesituulettimen? Hahahaa, siis en ikinä! Nyt muistinkin että lupasin meidän keittiökauppiaalle pitää lieskarista huolta, tuo on nyt ollut tuossa reilun vuoden joten ehkä ensi viikolla. Ehkä?

Syöt noutoruokaa? Siis aivan liian usein! Kerran-pari viikossa varmaan tilataan kotiin ruokaa edelleen, vaikka olen yrittänyt vähentää ja tehdä mahdollisimman paljon itse.

 

 

Riitelet suhteessa? Siis jollain tasolla varmaan lähes päivittäin.. Ollaan aika äkkipikaisia ja sanotaan suoraan kyllä jos joku ärsyttää. Inhoan yli kaiken sitä, ettei kerro mikä painaa mieltä ja jättää toisen arvailemaan. Ehkä yksi helpoimmista keinoista myrkyttää pidempikin parisuhde. Aina pitää puhua ja sanoa, aina. Vaikka tulisi riita.

Sheivaat? Sääret oikeastaan aina kun käyn suihkussa, paitsi salilla ja uimahallissa.

Vaihdat hammasharjan? Mulla ei ole tähän mitään tarkkaa väliä, sitten kun se hammasharjan pää alkaa näyttää siltä ettei se ole enää uusi. Käytän siis pelkkää sähköhammasharjaa, tavallinen ei tunnu pesevän hampaita enää ollenkaan sähkiksen jälkeen.

Käyt kirjastossa? Suurin piirtein kerran kuussa.

Peset peitot ja tyynyt? Tyynyjä useammin, ehkä neljästi vuodessa? Peitto on niin valtavan kokoinen, että sen pesun voi tehdä oikeastaan vain kerran vuodessa kesällä, sillä sitä ei saa mahtumaan kuivausrumpuun millään joten se on tuuletettava ulkona.

Syöt herkkuja? Terveellisiä herkkuja viikottain, karkkia/suklaata tms todella harvoin. Jos jossain on tarjolla niin silloin saatan närkkiä vähän, en koskaan osta itse. Olin ennen todella pahassa sokerikoukussa ja nykyään ei tee oikeastaan koskaan mieli mitään makeaa. Sipsejä ja popcorneja suorastaan inhoan. Monipuolinen ravitseva ruokavalio sekä tarpeeksi suuri määrä ruokaa sai minut pääsemään eroon sokeririippuvuudesta ja makeanhimosta.

Soitat anopille? Ehdin tavata anoppini vain kolmesti (?) ennen hänen kuolemaansa, joten ikävä kyllä en voi soitella.

Peset rintsikat? Hmm.. Urheilurintsikat joka käyttökerran jälkeen, tavalliset ehkä 3-4 kerran jälkeen?

Leivot? Vaihdellen, joskus on kausia että saatan leipoa monta kertaa viikossa. Joskus menee kuukausi etten tee mitään. Rakastan raakaleivonnaisia ja erilaisia kakkuja. Sämpylöitä pitäisi tehdä paljon useammin..

Siivoat jääkaapin? Silloin tällöin kun sinne ei enää mahdu mitään.. Mun pahe, se on aina ihan täynnä kaikkea vanhaa, kunnes raivaan sen lähes tyhjäksi ja ostan taas uutta.

Käyt puntarilla? En käy juuri koskaan, välillä jos huomaan jossain vaa’an, saatan mielenkiinnosta katsoa mitähän se näyttää. Kun aloin treenata enemmän salilla, paino vain nousi. Ennen tuijotin pakkomielteisesti vaakaa useamman kerran päivässä, ehkä se kiintiö on täynnä. Peili kertoo niin paljon enemmän.

Syöt irtokarkkeja? En oikeastaan koskaan.

Vierailet isovanhempiesi luona? Mulla on enää isoäidit jäljellä. Vaihdellen, riippuu niin paljon kaikista kiireistä. Isovanhempani asuvat molemmat yli 100 kilometrin päässä meistä paikkakunnalla, missä minulla ei ole enää oikeastaan mitään muuta asiaa, niin tulee käytyä valitettavan harvoin. Yritän kuitenkin aina pyhät, syntymäpäivät jne muistaa. Tänä vuonna olen nähnytkin ihanan paljon mummoa ja mammaa, se vain vaatii tsemppausta ja järjestelyjä. Me ollaan niin valtavan kiireisiä, että olisi ihanaa jos isovanhemmat olisivat lähellä. Kun asuin lähellä isäni äitiä, kävin siellä useamman kerran viikossa. Niin rakkaita molemmat ♥ Täytyykin huomenna soittaa ja kysellä kuulumisia.

Peset pyykkiä? Nykyään onneksi ehkä joka toinen päivä, ennen joka päivä vähintään kerran kun Micael oli pienempi.

Imuroit kotisi? Ehkä kerran-pari viikossa Dysonin varsi-imurilla keittiön muruja ja eteisen hiekkoja. Siivoojat imuroivat kerran viikossa kunnolla. Kun asuin yksin, imuroin joka päivä asuntoni.

Perheessä kinataan vaatetuksesta? Miksun kanssa lähes joka aamu. Yhtä temperamenttinen kuin äitinsäkin.

Käyt hammaslääkärissä? Nyt Invisalign-hoidon aikana melkein kerran kuussa. Muuten kerran vuodessa tarkastus + hampaiden puhdistus.

 

 

Käyt kaupassa? Joka ikinen päivä, inhoan kaupassa käyntiä ja ehkä juuri siksi käyn siellä päivittäin kun en siedä sitä pyörimistä kovinkaan pitkään.

Peset ikkunat? Kahdesti vuodessa tilaan ikkunanpesun.. Terassin lasiovia pesen kesällä toisinaan viikottain.

Vaihdat sukat? Jokaisen käyttökerran jälkeen.

Olet eri mieltä miehen kanssa? No ihan päivittäin aina jostain asiasta.

Ostat uusia vaatteita? Varmaan pari kertaa kuussa jotain jos kaikki lasketaan yhteen. Joskus voi mennä kuukausi-pari etten osta mitään, sitten taas saatan joka viikko löytää jonkun kivan jutun.

Olet tehnyt raskaustestin? En kyllä montaa kertaa. Kokemuksesta tiedän nyt, että kyllä sen sitten vain tietää, kun on oikeasti raskaana.

Tarkistat toimiiko palovaroitin? No en kyllä ikinä. Luotan niihin pattereihin ja meillä on lisäksi joku taloyhtiön hoitama palovaroitin jota he sitten säännöllisesti ylläpitävät.

 

 

Peset autosi? No en ikinä. Siis pelkään kuollakseni autopesuja mihin ajetaan auto itse, siis silloin jos olen yksin.  Maco tai äiti pesee mun auton aina silloin kun saan hermoromahduksen kun se on niin likainen. Kyllä, täytin tänä vuonna kolmekymmentä vuotta. Ehkä kerran vuodessa muistan jättää sen Stockan parkkihallin autopesuun. Sen jälkeen se on kuin uusi!

Käyt läpi vaatekaapit ja muut kaapit? Olen karsinut sen verran paljon tavaraa pois, että kaikilla on nykyään paikkansa ja vaatekaapit ovat suhteellisen hyvässä järjestyksessä. Siksi niitä ei tarvitse erikseen juurikaan käydä läpi. Kesän ja talven kynnyksellä ehkä vähän yritän tehdä inventaariota, mitä kannattaisi myydä ja lahjoittaa pois. Keittiöremontin aikaan keittiön kaapit tuli raivattua tyhjiksi, teki muuten hyvää. Kylpyhuoneen kosmetiikkakaapit käyn noin kerran vuodessa läpi, mihin voi muuten lahjoittaa todella hyviä kosmetiikkatuotteita joita on kuitenkin vähän käytetty, mutta niitä ei vain ehdi käyttää loppuun ennen niiden vanhenemista? Mulla on niitä paljon.

Siivoat lääkekaapin? En ole koskenut siihen pitkään aikaan, ei olla juurikaan tarvittu lääkkeitä. Ennen meillä oli aivan valtava apteekki suorastaan, nykyään vain perus flunssajuttuja joita ostan sitten sitä mukaa lisää, kun ne vanhenevat. Suutarin lapsella ei ehkä ole kenkiä, sairaanhoitajan lääkekaappi on sen sijaan todella hyvällä mallilla.

Puhdistat hiukset harjasta? Jokaisen käytön jälkeen, en tykkää yhtään laittaa kylppärin laatikkoon harjaa, jossa on pitkiä hiuksia, hyi.

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Kuusi vuotta yhdessä. Aikamoinen seikkailu. Parisuhde, johon on mahtunut paljon. Niin paljon, että olisi toisinaan vähempikin riittänyt. Paljon rakkautta ja suunnatonta onnea, mutta myös surua ja suuria menetyksiä. Aikamoisia ylä- ja alamäkiä. Silti me ollaan tässä. Mun paras ystävä, mun tuki ja turva, mun toinen puolikas, joka teki musta kokonaisen. Mikään ihmissuhde ei ehkä koskaan voi kasvattaa minua niin paljon kuin tämä. Muutit maailmani, ajatukseni, arvoni. Sinun kanssasi löysin itseni. Kukaan koskaan ei ole tehnyt minusta niin onnellista kuin sinä – mutta etten lähtisi nyt kaunistelemaan asioita liikaa – en tiedä, onko kukaan saanut mua myöskään suuttumaan niin kuin sinä. Yhdessä me ollaan käyty läpi isoja asioita, eikä se matka ole kai koskaan valmis.

 

Kuuden vuoden aikana olen oppinut ja ymmärtänyt niin paljon. En osaa kuvitella enää elämää ilman sinua, mutta senkin olet opettanut, että pärjään aina, myös ilman sinua. Sulla on maailman hauskin huumorintaju, oot mun rakas aamuihminen, niin innovatiivinen ja suuruudenhullu sekä sulla on järjettömän ihailtava työmoraali. Niin hyvinä kuin pahoinakin päivinä, oot mun sielunkumppani. Ja mikä parasta, niin ihana ja rakastava isä yhteiselle lapsellemme. Kiitos joka ikisestä yhteisestä päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta. Niissä kaikissa on ollut aina jotain hyvää. Anteeksi niin monesta turhasta riidasta, äkkipikaisesta luonteesta ja kaikista virheistäni. Ottaisin vielä ainakin kuusikymmentä vuotta kanssasi lisää, kiitos  ♥

 

 

Love is meant to be an adventure.

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Olen varmasti sanonut ja kirjoittanut jo miljoona kertaa, kuinka minulla on maailman ihanin pikkuveli. Meillä on ikäeroa vain vuosi ja kahdeksan kuukautta, joten suhteemme on aina ollut todella läheinen. Lapsuudessa ja nuoruudessa sen takia myös riitaisa. Viime viikolla äiti lähetti mulle meidän yhteiskuvia ja mun suosikkiposeeraus näyttikin olevan pikkuveljen kuristaminen, haha. Suurimman osan ajasta kuitenkin olimme ihan sovussa, vai kultaako aika muistot? No, eivätkö pikkuveljet olekin aina vähän tyhmiä? Lapsuudessamme äiti ja isä veivät meitä hienoihin juhliin ja erilaisiin arvokkaisiin tilaisuuksiin. Minä olin se, joka reippaasti esitteli itsensä lisäksi myös selän takana piileskelevän pikkuveljen (joka AINA kuiskasi ”Mirva, sano mun nimi”) niille kunniamerkkejä kantaville herroille, joille me sitten naureskeltiin kahdestaan kabinetissa, jossa pakoiltiin aikuisten tylsiä kestejä. Näin aikuisiällä, vaikka itse olen meistä vanhempi ja minulla on jo oma lapsi, olen tuntenut itseni kuitenkin ennemminkin pikkusiskoksi ja veljeni pikemminkin viisaaksi isoveljeksi. Harva se päivä kysyn neuvoa ja apua erilaisissa asioissa. Koulussa olin aina parempi (olin, ihan turha kiistellä) ja muistan monet kerrat miettineeni, että toi ei kyllä varmaan pääse edes lukioon. Mutta pääsihän se. Ja muutaman välivuoden jälkeen jatkoi vielä vähän pidemmällekin.

 

 

Tänään juhlitaan valmistujaisia. Mun koulunkäyntiä inhonneesta pikkuveljestä tuli nimittäin kauppatieteiden maisteri. Siinä vaiheessa kun pikkuveli avasi yliopiston ovet ja itse kannoin vastasyntynyttä lasta kotiin, mietin, että nyt on kyllä elämä vienyt kummalliseen suuntaan. Mutta sinne se vei, minne pitikin. Tiistaina juhlittiin viisivuotiasta Micaelia, tänään juhlitaan uutta ekonomia. Hyviä esimerkkejä siitä, että elämässä voi päästä ihan mihin tahansa. Niitä ovia vaan täytyy avata, nähdä ja kokea. Kuten joka päivä, tänäänkin saan olla valtavan ylpeä (pieni) isosisko, kun tuo 30 senttiä pidempi pikkuveli saa juhlistaa yhden oven sulkeutumista ja uusien avaamista. Elokuu ja koko kesä onkin hyvä päättää skoolaten uudelle alulle. Vitsi, kuinka onnellinen mä olen mun ihanasta perheestä. Meitä on vähän, mutta laatu korvaa määrän. Plussaa pikkuveljelle muuten myös täydellisestä naismausta. Tänään on sinun päiväsi, sylin täydeltä onnea rakas Markus! ♥

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian