Kasvoin aikuiseksi ympäristössä, jossa oli ihan ok kommentoida esimerkiksi nuoren painoa. Että onpas se Mirva vähän lihonut siitä kun viimeksi nähtiin tai voi kun se Mirva on nyt ihan liian laiha. Puolin ja toisin, paino oli vapaata riistaa arvosteltavaksi. Sun kannattaisi käydä lenkillä ettei sun jalat tosta enää leviä jäi ikuisesti mieleen. Tuon kommentin ääneen lausunutta tyyppiä ajattelin silloinkin, kun omat perheenjäseneni ilmaisivat huolensa liian kapeista jaloistani ja tunsin suurta tyytyväisyyttä ulkonäöstäni. Siitäs sai.

 

 

Omasta painohistoriastani olen kirjoittanut tarpeeksi, enkä usko että se enää edes kiinnostaa ketään. Sen sijaan haluan nostaa esille sitä, kuinka pienilläkin sanavalinnoilla voi olla merkitystä. Kuinka yksi viattomalta tuntunut kommentti toisen ulkonäöstä voi aiheuttaa vakavaa oireilua ja sairastuttaa paitsi sen kehon, myös mielen. Kun epävarmassa elämäntilanteessa etenkin epävarmalle (nuorelle) mielelle tokaisee puolihuolimattomasti mitä tahansa painoon liittyvää, ollaan vaarallisilla vesillä.

 

 

Kuvat kesäisestä kukkamekostani valitsin tähän postaukseen (kuten eilen Instagramissa tätä jo sivusinkin) siksi, että sain viime kesänä taas sellaisen ystävällissävytteisen kommentin siitä, kuinka näytän tässä keltaisessa maksimekossa vähän lihavalta. En ole ihminen joka nostaisi siinä hetkessä metelin aiheesta, mutta 31-vuotiaana osasin jo suhtautua asiaan kuten kuuluu. Että ihan sama, pidän mekosta ja pidän sitä tämän jälkeen entistäkin useammin ylläni. Mutta että piti elää 31-vuotiaaksi saadakseen tarpeeksi itsevarmuutta sietää tällaisia roskakommentteja.

 

Kommentoijana oli muuten keski-ikäinen mies, yllättyykö joku?

 

 

 

Nuorena ja epävarmana tyttönä nuoruuden poikaystäväni kommentoi ulkonäköäni sanomalla ihan ystävällisesti, että kyllä mä ensin mietin että sulla on vähän liian iso perse, mut on se sit kuitenkin ihan kiva. Kiitti. Sain ikuisen kompleksin ison perseeni kanssa enkä osannut tuolloin sanoa mitään edes vastaan. Kilttien tyttöjen syndroomaa kai sekin. Joka kanavassa toitotetaan muuten vahvojen naisten voimaannuttavaa ilosanomaa, mutta itse haluan puhua mieluummin heikompien puolesta. Kuinka vahvalta voikaan näyttää, vaikuttaa ja kuulostaa – ja samalla olla sisältä niin hauras.

 

 

Feminismiä on myös olla heidän puolellaan, jotka eivät kestä sitä vahvaa ja vihaista feministipuhetta vaan ahdistuvat siitä entisestään. Ja miksi juuri naisen paino on tässä maailmassa edelleen aivan valtavan iso asia?

 

 

 

Elämme kehopositiivisuuden sävyttämässä kulttuurissa ja olen siitä äärimmäisen iloinen. Jokainen keho on kaunis ja yhtä arvokas, eikä minkäänlaista kehoa tulisi koskaan arvostella sanallakaan. Paitsi että näytät muuten aivan törkeän hyvältä tänään babe. Kehopositiivisuus on minulle kuin feminismi = ihan jokaisen tyyli, tilanne ja vaikka se paino on ihan yhtä hyvä, kunhan itse on siihen tyytyväinen.

 

Sitä rakastaa muita, toisinaan niin ehdoitta, että unohtaa omat tarpeensa ja oman hyvinvointinsa. Sietää ja kuuntelee kommentteja ja elää kuten muut toivovat ja olettavat. Ja silti heitä rakastaa. Vaikeinta on kuitenkin rakastaa itseään.

 

 

Silti toivon, että jokainen yrittäisi vaa’an lukemasta huolimatta elää terveellisesti. Ylipaino on terveyden suuri vihollinen, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Ei, vaikka kuinka korostaisi jokaisen vartalon upeutta. Ihmisen ei kuitenkaan tarvitse olla nollakoon missikropassa, ei fitnesskisatikissä eikä edes mahtua niihin tavoitefarkkuihin. Terveys on itseasiassa sieltä usein aika kaukana. Tervettä on kuitenkin myös olla tyytyväinen omaan ulkonäköönsä. Jos haluat pudottaa vaikka viisi kiloa painoa ja sen jälkeen olet itseesi tyytyväinen, onko se väärin? Itse koen itseni tietyn kokoisessa kehossa paljon kotoisammaksi ja oloni omaksi itsekseni. Se vaatii tietynlaista treeniä ja ruokavaliota. Miksen tekisi niin, jos tiedän kuinka pääsen tavoitteeseeni ja samalla tiedän, että terveellinen ruokavalio ja runsas liikunta edistää myös terveyttäni, mieleni hyvinvointia ja antaa minulle lisää vastustuskykyä tai mahdollisesti jopa elinvuosia?

 

Ravintovalmennusten kautta olen löytänyt omannäköiseni tavan auttaa. Haluan tukea kaikkia heitä, jotka haluavat onnistua muutoksissaan. En tuputa koskaan mitään tiettyä ihannepainoa, toki kannustan kaikkia pyrkimään siihen normaalipainoon jo terveydellisistä syistä. Kuitenkin jokainen ihana asiakkaani saa itse määritellä oman tavoitteensa ja minä vain annan työkalut siihen.

 

Mihin suuntaan painokeskustelu on teidän mielestänne viime aikoina mennyt ja oletteko kenties itse saaneet kommentteja omasta painosta? Jos, niin keneltä ja miltä se tuntui?

Olisi ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian

Sisustustilini löydät sieltä @ourhometour

PS. RAVINTOVALMENNUKSENI LÖYDÄT TÄÄLTÄ

 

Ainakin, jos haluat pysyä lämpimänä ja suosia luonnonmateriaaleja. Miltä kuulostaa esimerkiksi lämmin, ekologinen, eettinen ja Suomessa valmistettu neule? Aika ihanalta, eikö vain? Merinovilla on materiaali, jota on pakko kokeilla. Se on varsinainen luonnon ihmemateriaali.

 

 

Merinovilla on ollut esillä viime aikoina paljon ja etenkin siitä valmistettuja kerrastoja on näkynyt enemmän kuin koskaan. Luonnonmateriaalien käyttö kasvattaa muutenkin suosiotaan, mutta samalla merinovilla on myös äärimmäisen käytännöllinen materiaali. Siitä valmistetut kerrastot ovat olleet käytössäni jo monta talvea, ne ovat ulkona liikkujan unelma. Hengittävä, mutta lämmin kerrasto pitää kuivana ja lämpimänä.

 

Itseni lisäksi puen myös Miksun aina pakkasilla merinovillaan. Ja hei, vielä parempaa – merinovillatuotteita saa myös kotimaisina! Paina mieleesi suomalainen merinovillatuotteita valmistava brändi North Outdoor. Ostin Micaelille North Outdoorin merinokerraston ja ilokseni sain heiltä itselleni merinovillavaatteita. Tiedän, että tekin etsitte eettisiä, ekologia ja kotimaisia tuotteita. Tässä siis yksi brändi, joka kannattaa painaa mieleen.

 

 

Merinovillakerrastoon pukeudun pakkasilla käytännössä koko ajan. Me oltiin kaikki kolme kerrastoissa monta päivää putkeen Lapissa. Sisällä se toimii oloasuna, ulkona lämmittää vaatteiden alla alimpana kerroksena. Hiihtolenkeillä merinovilla on paras kaveri, kaukana ovat ajat kun hikipisarat tuntuivat jäätyvän selkään parinkymmenen asteen pakkasella. Tämän 100% Active 210-merinovillakerraston sain North Outdoorilta ja olen itse ostanut Sensitive-sarjasta merinovilla-bambukerraston, joka lämmittää sekin todella hyvin, mutta toimii mainiosti myös lämpimälläkin säällä, kuten etelän talvisilla juoksulenkeillä. Kun pakkasasteet lähestyvät kymmentä, puen merinovillan ja ulkovaatteiden väliin vielä välikerraston, ennen sitä pärjää merinovillalla ja ulkovaatteella.

 

Merinovillavaatteet sopivat myös arkeen. Tämän ihanan Kiiruna-neuleen saatuani olen käyttänyt sitä harva se päivä. Niin lämmin ja niin rento. Se on suunniteltu ja valmistettu Suomessa, mistä tulee vielä entistäkin kivempi olo sitä käyttäessä. Merinovillasukat korvasivat myös täydellisesti kotiin unohtuneet villasukat. Lapissa ollessa mietin usein, että näitä pitäisi olla kyllä siellä myytävänä. Täydellisiä käyttövaatteita pohjoisen olosuhteisiin, mutta myös turisteille kotiin vietäväksi.

North Outdoorin verkkokauppa toimittaa kuitenkin merinovillatuotteita pikaisella toimitusajalla, joten vielä on aikaa tilata joululahjoja tai vaikka itselle lämmittäviä kerroksia joululomalle, muistathan silloinkin ulkoilla ja liikkua? Oikeilla vaatteilla liikkuminen on mahdollista kelillä kuin kelillä. North Outdoorin merinovilla ei kutita, siitä brändille erityisesti lisäpisteitä, sillä itse ainakin olen todella herkkä villalle.

 

 

Miksi juuri merinovilla? Mitä eroa teknisiin kerrastoihin verrattuna? Miten sitä hoidetaan? 

 

Merinovilla on 100% luonnontuote, se on peräisin lampaista. Se on luonnostaan antibakteerinen, eikä kerää itseensä hajuja. Merinovillatuotteille riittää usein pelkkä tuuletus, varsinkin pakkasella. Sitä ei tarvitse pestä jokaisen käytön jälkeen. Merinovilla on erittäin lämmin, vaikka sitä pukisi ylleen vain ohuen kerroksen esimerkiksi kerraston muodossa. Se lämmittää myös kosteana vaikkapa kunnon hiihtolenkeillä tai laskettelurinteessä, sillä se voi imeä itseensä jopa 30% oman painonsa verran kosteutta ja tuntua silti yhä kuivalta ihoa vasten. Ja kuten villa yleensäkin, kylmällä se lämmittää, kuumalla se viilentää. Voi kuulostaa hullulta, luonnon ihmeeltä. Se siirtää kosteutta yhtä lailla iholta ilmaan kuin keinokuituiset ”drifitit”, pitäen samalla käyttäjänsä lämpimänä. Kun pesun aika koittaa, villapesu 30 asteessa villalle sopivalla pesuaineella, kevyt venytys pesun jälkeen ja mielellään vaakakuivaus – merinovillavaatteesi on kuin uusi.

 

 

LAHJAKSI Merinovillaiset tuotteet ovat myös ihana lahjaidea. Eikö olisi ihana saada lahjaksi lämmin, Suomessa valmistettu merinovillaneule? Liikkuja ilahtuu kerrastosta, ja kukapa ei käyttäisi talvella huiveja ja pipoja? Nämä ovat eettisenkin shoppailijan ilo. Tai ehkä motivoit merinotuotteilla itseäsi ulkoiluun? Asenne kohdalleen, oikeanlaiset vaatteet päälle ja ulos. Keho ja mieli kiittävät – niin ja ympäristökin hyvästä valinnasta ♥

 

Kerrasto ACTIVE 210 (saatu)

Neule KIIRUNA (saatu)

Pipo VUOLU (saatu)

Sukat MERINO 90 (saatu)

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Mitä isompi, sitä parempi! Muistatteko, kun teininä paleltiin supermatalavyötäröisissä farkuissa ja lyhyessä takissa joka hädin tuskin peitti vatsan? Muistan, kuinka minulla oli silloin iso puffermallinen takki mutta en pitänyt siitä, sillä se oli muka liian iso. Se oli kuitenkin ainoa oikeasti lämmin takki. Kaikki pepun peittävät takit olivat kuitenkin siihen aikaan auttamattomasti out. En tajua, kuinka tyhmä sitä on ihminen voinut olla? Ja luuli tietenkin olevansa niin cool ja trendikäs aikuinen, hah hah.

 

 

No, onneksi tulivat uggit ja canadagooset ja niiden myötä pinnalle nimenomaan lämmin ja säänmukainen pukeutuminen. Se naurettava minimaalinen ulkovaatekausi piti kai vain elää. Nyt talven ykkösvaatteita ovat isot neuleet, mukavat kengät ja paksu untuvatakki. En usko, että tästä haluaa enää koskaan vaihtaa mihinkään muuhun. Vielä kun saadaan ne teinien paljaat nilkat pois katukuvasta pakkasilla, alkavat kaikki voida vähän paremmin tähän aikaan vuodesta.

 

 

Canada Gooset ja Parajumpersit eivät enää oikein iske, mutta ihastuin jo viime vuonna Peak Performancen liikkeen ikkunassa tähän puuteriseen vaaleanpunaiseen untuvatakkiin. Harmikseni se myytiin silloin loppuun, mutta tänä syksynä huomasin sen sattumalta ja nappasin heti kotiin. Joka kerta kun se on näkynyt päälläni Instagramin storeissa, olen saanut useita viestejä mistä takki on peräisin. Eli mallin nimi on Peak Performance Stella Jacket ja se on täydellinen takki ainakin kaltaiselleni vilukissalle. Koska vietän niin paljon aikaa treenivaatteissa, tykkään takista jonka voi hyvin pukea trikoiden ja hupparin pariksi näyttäen samalla ihan katu-uskottavalta kaupunkilaiselta.

 

Ja toimii se täällä Lapin pakkaskeleissäkin. Olen elänyt täällä omassa Lappi-huumassani jo monta päivää.. Valmistellut joulua, hiihtänyt melkein 40 kilometriä (oon koukussa!) ja nauttinut joka solulla tästä Lapin hyvää tekevästä vaikutuksesta. Hyvinvointi tulee varmasti olemaan jatkuvasti yhä suuremmassa roolissa Lapin matkailussa. Voisin tosiaan olla täällä kaikki talvet, ei millään huvittaisi tulla keskiviikkona kotiin vaikka pian tänne pääseekin takaisin.

 

 

On ollut niin hyvä fiilis koko joulukuun, pitkään tuntui että elämä oli jotenkin paikallaan eikä mitään tapahtunut, mutta nyt tuntuu että ollaan vihdoin menossa eteenpäin ja nimenomaan ihan oikeaan suuntaan. Uusi vuosi tulee ihan täydelliseen aikaan.. Nyt vielä myöhäisillan saunaan, toivottavasti teillä oli rentouttava pitkä viikonloppu. Enää 15 yötä jouluun!

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian